Moska, Rikka, Tomu, Pepsi: Treeniä, kisoja ja lenkkiä

Viime torstaina tehtiin lupaavien treeneissä edelliseltä ryhmältä jäänyttä kolmosluokan rataa. Lähdön kanssa takuttiin melkoisesti, kun olen ruvennut vaikeuttamaan lähtöjä kaiken maailman hytkyillä ja erilaisilla liikkeillä. Kyllä se siitä vielä vahvistuu! Ja muutenkin treeneissä oli vähän ei-hallittu fiilis... Rimoja tippui muutama ja käännökset valuivat. Yhden niisto-sokkarin kanssa taisteltiin pitkään, koska käännös valui heti kun sen teki radalla. Kun palkkasin muutamia kertoja jarruttavalla lelulla ennen hyppyä, saatiin tehtyä pari todella mahtavaa käännöstä! Se kyllä osaa, mutta kun ei malta... Siksi en huonoja käännöksiä hyväksykään, koska tiedän sen kyllä osaavan.

Lisäksi treeneissä oli mukana parson Rontti, koska Rontin oma ohjaaja oli sairaana ja lupasin ohjata Ronttia viikonlopun kisoissa. Kääks, en ollut kisannut ykkösissä viiteen vuoteen! Rontti on sellainen medikokoinen valkoinen salama, jolla on terrierin kyky tehdä omia ratkaisuja :D Ei meinannut malttaa pysyä lähdössä ja kontaktitkin hyppäsi pariin kertaan. Pienen muistuttelun jälkeen hoksasi, että myös minä vaadin tekemään niin kuin on opetettu. Viskileikkaus oli koiralle vielä vieras ja lähti leikkauksen jälkeen hakemaan monen metrin päässä ollutta toista hyppyä. Kun kerran muutin leikatessa todella voimakkaasti omaa suuntaani, kääntyi Rontti oikein leikkauksen jälkeen. Tuon yhden palkkauksen jälkeen alkoi kääntyä mahdottoman hienosti ilman mitään ylimääräisiä ohjausapuja :) Muutenkin huomasi terrierin lukitsevan esteitä ihan eri tavalla kuin paimenen...vaikka Moskakin on paimeneksi ollut aina kohtuullisen oma-aloitteinen radalla eikä kysele koko aikaa että mihinkäs nyt. Lopulta tehtiin Rontin kanssa koko kolmosluokan rata nollana läpi ja molemmat radan viskileikkaukset onnistuivat hienosti!

Lauantaina lähdettiin sitten kaksistaan Rontin kanssa Lagun kisoihin Ylistaroon. Pakkasta oli lähes 20 astetta eikä kisapaikkana ollut maneesi todellakaan lämmennyt samaa tahtia kuin ulkoilma. Huolelliset lämmittelyt alle ja kohti ensimmäistä rataa. Ajomatkalla jännitin ihan hirveästi, mutta kisapaikalla se kaikki jännitys katosi ja radalla oli jäljellä enää päättäväisyys: "etkä sitten varmasti karkaa lähdöstä!" :D Pari kertaa jouduin istuttamaan Rontin takaisin, kun nousee aina seisomaan. Hylkäys otettiin jo neloshypyltä, kun olin hieman myöhässä päällejuoksussa. Rontti juoksi hypyn ohi ja hyppäsi sen väärin päin. Seuraava este oli A, mutta Rontilla ei ollut aikomustakaan pysähtyä alastulolle. Uusin A:n ja poistuin radalta.
Seuraavaksi oli hyppyrata. Lähdössä jouduin taas istuttamaan Rontin uudelleen muutaman kerran, mutta loppurata menikin aika lailla nappiin. Kolmanneksi viimeisenä esteenä ollut rengas hajosi ja siitä saatiin 5vp, mutta muuten rata oli puhdas. Vitosella sijoituttiin kakkosiksi :)
Seuraavasta päivästä ei jäänyt paljon kerrottavaa. Ekalla radalla palautin Rontin varmaan sata kertaa istumaan, mutta silti se pääsi karkaamaan, ja molemmat radat päättyivät kontaktien uusimiseen. Kaikki muu radoilla kyllä sujui, mutta en vain voinut sallia sitä sikailua kontakteilla ja jatkaa matkaa.

Omien koirien kanssa en kerinnyt viikonloppuna käymään lähelläkään treenihallia, mutta ollaan treenattu alkuvuosi niin ahkerasti, että tekee vain hyvää tällainen kevyempi viikonloppu. Moska pääsi kuitenkin lauantaina ekaa kertaa ratsastusretkelle mukaan! Käyn liikuttamassa viikonloppuisin yhtä heppaa, ja koska heppa on tottunut koiriin, päätin kokeilla ottaa Moskan mukaan.Varustin hepan, otin sen talutukseen ja kävin päästämässä Moskan autosta vapaaksi. Katsoi heppaa vähän epäuskoisena, että "mikä TOI nyt on?!". Vähän jännitti, mutta ei missään nimessä varsinaisesti pelännyt. On se käynyt joskus pikkupentuna tutustumassa tallilla ja silloin vain käveli karsinaan nuuskuttelemaan hevosen turpaa :)
En viitsinyt heti nousta selkään vaan talutin hevosen metsän reunaan kymmenen minuutin kävelymatkan päähän. Moska yritti miettiä, että kuuluisikohan tätä paimentaa ja jäi muutaman kerran hevosen taakse. Kun nousin selkään metsässä, Moska yritti vielä pahemmin jäädä taakse tai pyöri hevosen ympärillä. Yleensä juoksentelee iloisesti yksikseen metsässä, mutta nyt ihmetteli selvästi koko juttua ja koko ajan seurasi tarkasti, että tullaanko varmasti perässä. Onneksi hevonen on tosiaan tottunut koiriin tosi hyvin eikä se piitannut mitään jaloissa sinkoilevasta Moskasta! Aina kun komensin Moskan takaa pois, se sinkosi vasemmalta puolelta ohi kuin pieni luoti. Hetken jo mietin, että "ei tästä tule mitään" kun hevonenkin oli varsin pörheänä. Sitten homma alkoikin ihan yhtäkkiä sujua! Moska hoksasi, että sen on tarkoitus juoksennella edellä itsekseen ja me tullaan hevosen kanssa sitten perässä. Varsinkin paluumatka oli ihan mahtava, kun tultiin hevosen kanssa vuoroin ravia ja vuoroin laukkaa, ja Moska juoksenteli edellä. Ja kun se kerran pääsi vauhtiin juoksemisessa niin sehän sitten juoksi! :D
Muutama lenkkeilijäkin tavattiin. Ekan kohdalla vain juttelin Moskalle, että menemene ohi vain. Ohitti tädin ensin hienosti, mutta sitten täti jäi juttelemaan. Siitäkös Moska riemastui "jeeeee se onkin kaveri!". Sen jälkeen tervehti iloisesti paria muutakin lenkkeilijää... Onneksi lenkkeilijät olivat ymmärtäväisiä ja hyväntuulisia niin pieni iloinen kelpilapsi ei saanut ketään vihaiseksi.
1,5 tunnin ratsastuslenkin jälkeen hain Tomun ja Rontin lenkille, ja päätin ottaa vielä Moskankin. Ratsastuslenkistä oli aikaa varmaan puoli tuntia, mutta Moska oli lenkillä sillä mielellä että "sairaan siistii, pitkästä aikaa lenkille!!" :D

Moska on kyllä niin helppo kaveri. Kaikki käy! Jo pentuna se oli niin mahdottoman reipas ja rohkea. Äitikin on jälkikäteen nauranut, että sitä ei kyllä koskaan jännittänyt saatika pelottanut yhtään mikään. Ketään muuta koiraani en olisi voinut kuvitellakaan ottavani mukaan ratsastuslenkille! Tämä hevosten ja koirien yhdistäminen on kuitenkin aina ollut yhdenlainen unelma :)