Kaikkea kivaa kennelleirillä

Viime torstain agilitytreeneissä meidän teemana tuntui olevan "vaikeuksien kautta voittoon". Tai no suurin ongelma oli se, että Moska nousi lähdöstä vaikka kuinka monta kertaa. Palautin sen ihan kuin aina ennenkin, mutta jostain syystä se silti nousi uudestaan ja uudestaan. Lopulta huomautin jo aika rumasti, minkä seurauksena Moska kyllä pysyi lähdössä, mutta ei sitten meinannut enää lähteäkään. Kummallista tuollainen karkailu, kun on viime aikoina pysynyt niin hienosti. Rimat eivät kuitenkaan tippuneet kertaakaan - edes okserilla, josta käännyttiin tiukasti takaisin tulosuuntaan. Leijeröinti epäonnistui, kun Moska ei lähtenytkään irtoamaan (!!!!!). Kun kerran vähän kannusti lähtemään niin lähti sitten piiitkälle toisen kentän puolelle putkeen asti :D On se hauska.
Pienistä alkukankeuksista huolimatta löydettiin lopulta yhteinen rytmi ja saatiin tehtyä koko 20 esteen (hyppy)rata melkein nollana - vain viimeisen esteen hyppäsi väärästä suunnasta. Jäi kyllä tosi hyvä mieli tuosta radasta :) Kokosi ennen käännöksiä superhienosti, kääntyi hyvin, kuunteli.. Pitkään ollaan tehty töitä sen kanssa, että Moska oppisi tekemään töitä YHDESSÄ minun kanssani, koska aiemmin olin sen mielestä vain hidaste radalla. Ehkä ollaan vihdoin menossa kohti sitä :)

Perjantaiaamuna lähdettiin Liisin ja Hutin kanssa kohti kennelleiriä. Päivällä oli ensin ohjelmassa luustokuvaukset Turun Vettorissa. Meinasi mennä kuitenkin vähän jännäksi, että päästäänkö paikalle ollenkaan... Olin hukannut Moskan rekkarit ja niiden takia lähdettiin yli puoli tuntia myöhässä. Ajomatkaa oli 310km ja aikaa ehtiä perille 3h 25min. Jo parinkymmenen kilometrin päästä onnistuin ohittamaan siviilipoliisit reippaalla ylinopeudella ja jouduin asiasta pieneen keskusteluun. Ilmeisesti tutka ei ollut päällä, koska en saanut sakkoja. Vammalassa oli tie poikki ja jouduimme ajamaan kiertotien kautta. Yhdellä pitkällä, hyvällä suoralla lähdin ohittamaan kolmea peräkkäistä rekkaa, mutta etummainen löikin vilkun päälle ja kääntyi eteen jonnekin pienelle hiekkatielle. Onneksi näin vilkun ajoissa ja ehdin jarruttaa. Lopulta ehdittiin Turkuun jopa 5min etuajassa :D Ja panikoin koko matkan papereiden puuttumista, mutta onneksi niitä ei loppujen lopuksi tarvittu ollenkaan.
Punnituksessa Moskalla oli painoa 13,5kg. Korkeuttahan sillä on 49-50cm. Ei muuta kuin koira unille ja kuviin. Samalla otettiin verinäyte Hannes Lohen geenitutkimukseen. Selkä terve, olat terveet, lonkat tiiviit ja siistit, mutta ihan aavistuksen matalat. Jäämme odottelemaan lopullista tuomiota, mutta terve se ainakin oli :)) En tiedä minkä kilomäärän mukaan se sai rauhoituksensa, mutta ainakin se oli koko loppupäivän ihan muissa maailmoissa. Ei meinannut millään herätä, vaikka kaikki muut kimppakuvauksessa olleet heräsivät tosi nopeasti. No, olipahan kerrankin rauhallinen koira ;)

Pieni kumikoira jatkoi unia sylissä :)

Lauantaina aloitettiin päivä agilitytreeneissä Satu Hillin koulutettavana. Ja oli muuten kuuma jo aamulla! En muista, onko Moska koskaan aiemmin treenannut agilityä pihalla... Ainakaan nurmikolla ja noin kuumassa se ei ole treenannut. Lisäksi esteet olivat aivan erilaisia kuin Lagulla, joten meillä oli paljon uutta ihmeteltävää. Kepitkin olivat jotkut ihmeelliset joustokepit, jotka olivat meille molemmille aivan uusi juttu. Tehtiinkin alkuun keppejä ja rengasta yksittäisinä.
Paljon tehtiin virheitä (suureksi yllätykseksi Moska karkasi jopa kontakteilta..), mutta saatiin yksi todella ratkaiseva vinkki Moskan esteiden ohituksiin. Itselläni on koko ajan käsi pitkällä, kun sen ohjaustyylin on joskus aikoinaan oppinut ihan erilaisen koiran kanssa. Tuollainen paimen kuitenkin reagoi siihen käteen voimakkaasti pois päin työntävänä ohjauksena. Kun olin koiraa vastassa, jätin käden alas ja hartialinjan auki koiralle niin esteen kiertäminen loppui heti. Näin yksinkertainen juttu ja niin monessa koulutuksessa olen pyydellyt apuja tuohon esteiden kiertämiseen! Vitsit jos tämä alkaa oikeasti toimia pidemmälläkin aikavälillä! Loppusuorakin käskettiin vain juosta täysiä ilman mitään sivulle päin osoittavia käsiä. Ja kuinka vaikeaa olikaan päästä tuosta tavasta eroon...se käsi vain nousee ihan luonnostaan sivulle :D Mutta tätä testailemme jatkossa!

Ja ohi meni

Uusi yritys ilman turhia kädellä huitomisia

Kun kerrankin päästiin pihalle treenaamaan ja sain toisen lähettelemään Moskaa hypyille niin pystyin kuvaamaan Moskaakin :)

Myöhemmin päivän aikana tokoiltiin parissa erässä. Ensin Moska opetteli etsimään ruutua shapingin avulla. Tosi hienosti hoksasi jutun idean! Jatketaan ehdottomasti ruudun opettelua naksun avulla eikä suorapalkalla.
Treenattiin myös paikallaan pysymistä, kun itse palaan kohti koiraa. Aluksi vain sivulta koiran eteen ja takaisin, sitten askeleen päähän, parin askeleen päähän jne. Kertaakaan ei väistänyt eli eiköhän se siitä. En vain ole itse tajunnu lähteä tarpeeksi pienestä liikkeelle.

Uimaankin päästiin :)

Illalla tehtiin Liisin kanssa vielä pieni esinetreeni. Moska teki ihan vain nostotreeniä metrin etäisyydellä. Tarkoitus olisi, että Moska tuo kuononsa kämmentäni vasten ja siitä irrottaa. Tiputteli esinettä, mälväsi, tarjosi kuonoaan reittä ja käsivartta vasten.... Kyllä se kämmenkin sieltä lopulta löytyi, mutta tämä oli kyllä paljon huonommalla mallilla kuin oletin. Onpahan taas jotain, mitä treenata pienellä rivaripihallakin.

Sunnuntaina aloitettiin päivä Esa Lehdistön agilitykoulutuksessa. Edelleenkään ei osattu oikeastaan mitään, mutta työskentelyasenne oli (itselläni) parempi ja saatiin taas hyviä vinkkejä. Ja oli kiva kuulla, että Moska kääntyy todella hienosti kunhan olen itse ajoissa :) Jarru vaan saa olla edelleen todella voimakas ja pitää katsoa, että koira oikeasti kokoaa kunnolla. Kiva huomata hiljalleen työnsä tuloksia, kun Moskakaan ei luonnostaan käänny pennin päällä.
Puomilta karkasi taas monta kertaa. Käskettiin treenata häiriöitä ja olla tarkkana, että pelkkä käsky vapauttaa. Näitähän ollaan treenattukin, mutta paljon vain lisää. Kepeilläkin meni rytmi sekaisin ja jätti joitakin kertoja pujottelematta jonkun välin keskeltä keppejä. Väitän, että syynä tuohon oli ne joustokepit... Moska on kuitenkin vasta hetki sitten oppinut pujottelemaan edes tavallisilla kepeillä ilman apuja, ja jos se yhtään ottaa tukea kepeistä niin meneehän siinä vielä herkästi rytmi sekaisin, kun yhtäkkiä kepit lähteekin alta.. Lopulta alkoi hidastaa vauhtiakin epävarmuuttaan. Vahvistellaan siis pujottelua uudelleen leirin jälkeen.

Tällaisessa kohdassa onnistuin aina saamaan Moskan kolmosen väärälle puolelle, kun jäin varmistelemaan ja sitten olikin rintakehä esteen taakse. Kun vain uskalsi luottaa koiraan ja liikkua itse suoraan esteen suuntaisesti niin Moska tuli oikein hienosti mukana. 

Toinen kohta aiheuttikin melkoista päänvaivaa käännösten takia. Kakkosella oli pakko käydä vekkaamassa ja sitten kolmonen menikin pitkäksi. Nelosellakin piti olla kääntämässä "väärällä" puolella, kun Moska tuli liian läheltä siivekettä niistoa ajatellen. Kauan aikaa etsittiin ratkaisua tuohon ja lopulta alkoi koirakin olla puolikuollut helteen takia. Villein idea oli kolme peräkkäistä vastakäännöstä, mutta siinä vaiheessa ei lähdetty enää kokeilemaan käytännössä. Palkka siivekkeen takanakaan ei käännä Moskaa, koska sen mielestä on ihan ok hypätä ensin monen metrin päähän ja hakea vasta sitten palkka... Lopulta toimivin ratkaisu oli se, että vekin jälkeen vain päästin kolmoselle ja pysäytin oman liikkeen kokonaan ennen ponnistusta.
Tässä olisi oikein hyvä treeni meille kotonakin treenattavaksi. 

Mittasuhteet ja kaikki on varmasti ihan pielessä, mutta näkee edes vähän ideaa.

Agilityn jälkeen lähdettiin ajamaan Kaisan luo paimennustreeneihin.
Aloitettiin poispäinajolla. Aluksi hieman keskusteltiin liinassa vetämisestä, kun ei oltu koskaan tehty tuollaista treeniä lampailla. Äkkiä se kyllä ymmärsi, että minun tahtiani mennään. Minun mukaani lähteminen olikin jo vaikeampaa, kun kävelin pois päin lampailta. On se niin hienoa nähdä, kun koiran ilme muuttuu lampailla ihan täysin. Se intensiivinen katse ja ryhdin tippuminen. Kaisakin aluksi ajatteli, että Moska varmaan tarjoaa kontaktia minulle meidän tottistaustan takia, mutta sitä se ei todellakaan tehnyt. Katse pysyi ihan koko ajan lampaissa.
Toisessa pätkässä aloitettiin kaarien rakentaminen. Voi luoja kuinka vaikea harjoitus se oli itselleni. Tehtiin hyvin saman tyyppistä treeniä syksyllä isolla pellolla niin että Moskakin oli irti. Nyt olin kuitenkin koko ajan väärässä paikassa aitaan nähden enkä kuullut puoliakaan ohjeista vaan jouduin koko ajan kysymään, että mitä sanoit. Lisäksi Moska oli apuohjaajalla pitkässä liinassa ja tuntui, ettei se vain uskaltanut lähteä kaarelle, kun juuri edellisessä pätkässä oli tehty selväksi, ettei liinassa riehuta. Syksyllä se kuitenkin kiersi molempiin suuntiin tosi hienosti, mutta nyt koko hommasta ei tullut yhtään mitään. Vähän kyllä harmitti, että toinen pätkä meni noin pipariksi... Kun meillä on niin harvoin mahdollisuutta paimentaa. Paimennus olisi kyllä todella mielenkiintoinen laji, varsinkin kun Moskalla tuntuu olevan kaikki tarvittavat palikat siihen.
Kotimatka sujuikin huomattavasti leppoisammin kuin perjantain ajomatka :D