Lisää treenikuulumisia

Eilisissä agilitytreeneissä oli mukavan haastava rata! Oli putki-puomi erottelua, vaikeaa kepitystä, tiukkoja käännöksiä, rinnakkaisia hyppyjä päällejuoksuilla... Tein ensin haastavampia kohtia yksittäin palkaten ja lopuksi vasta tehtiin oikein ratana. Käännöksiä piti vääntää ihan kunnolla, mutta kepit ja päällejuoksut sujuivat huippuhyvin! Kepeillä jouduin itse jäämään ihan keppien alkupäähän ja ottamaan vain vähän sivuetäisyyttä, mutta Moska pujotteli hurjalla vauhdilla loppuun asti.
Rinnakkaisia hyppyjä oli kolme; ensimmäinen takaakiertona ja päällejuoksulla, toinen minusta pois päin ja kolmas taas minua kohti päällejuoksuna. En voinut itse himmailla yhtään, etten ole viimeisellä myöhässä. Kerran juoksi ensimmäisestä ohi, mutta sen jälkeen päällejuoksut toimivat aivan mielettömän hienosti! Viimeinen rima meinasi tulla koko ajan alas, kun siitä jatkettiin vielä hyppyjen kanssa samalla linjalla olevalle putkelle - olihan sellainen vinohyppy vielä tosi vaikea noin kokemattomalle koiralle.
Tosi hyvä treeni ja fiilis oli mitä mainioin nyt kun valeraskaus alkaa olla ohi! Kyllä se valeraskaus vaan vaikuttaa aika paljon, vaikka Moska työskentelee silloinkin ihan mielellään. Se on kuitenkin valeraskauden aikana paljon rauhallisempi ja tosikompi - maidonkin se tuntuu nostavan joka kerta.

Noin muutenkin agilitytreenit ovat ottaneet ihan uutta tuulta siipiensä alle. Ollaan löydetty uusi treenikaveri ja nyt on niin mukavaa treenata, kun kaverina on samanhenkinen ja koulutusideologiltaan samanlainen ihminen. Moskakin tulee tosi hyvin juttuun kolmen bc-pojan kanssa :)

Jopa Tomu on päässyt agilitytreeneihin mukaan! En ole jaksanut sen kanssa kovin tavoitteellisesti treenata pariin vuoteen, koska se ei koskaan tottunut keinuun ja vauhtikaan ei päätä huimaa. No vauhti ei edelleenkään ole kummoinen, mutta keinun se meni sunnuntain treeneissä tuosta noin vaan! Kerran pehmensin laskua, mutta sitten se jo juoksenteli sitä todella reippaasti. Kauan tätä on odotettukin!

Tokokin sujuu oikein mainiosti! Sunnuntaina Moska teki kertakaikkiaan täydellistä seuruuta! Olen ollut niin fiiliksissä, kun nyt tiedän saavani esiin juuri sellaisen seuruun, jota olen halunnut. Tosin se on ollut ihan hemmetin kovan työn ja tuskan takana! Edelleen on matkaa koevalmiiseen liikkeeseen, mutta nyt on taas ihan eri tavalla intoa kaivella sitä hyvää seuruuta. Kaukojen vaihtoja ollaan tehty sisällä, paikkamakuut aloitettu valmennusryhmän treeneissä, noudon vauhtia ja luovutusasentoa erikseen, luoksetulon paikka edessä on loksahtanut kohdilleen, ruudun ajatus joka suunnasta alkaa olla hyvällä mallilla, ohjatun suuntiakin ollaan tehty namikupeilla.. Vähän kaikesta paloja siis :)
Myös Pepsi ja Tomu ovat kulkeneet tokotreeneissä mukana. Liikkurointi treeneissä on auttanut Pepsin kanssa tosi paljon, kun osaan nyt itse olla rennompi liikkuroitaessa. Luoksetulon pysäytyskin on alkanut toimia käsimerkillä. Pitäisi ruveta katselemaan koekalenteria TK2 tähtäimessä, koska liikkeethän sillä on olleet jo kauan kunnossa, mutta häiriötreenit ovat puuttuneet.
Tomusta on kuoriutunut oikein valloittava ja säpäkkä tokokoira! Se on kaikessa söpöydessään aivan mahtava! Tekee kaiken supernopeasti ja innokkaasti, palkkautuu pelkästä iloisesta ilmeestäni ja kestää palautettakin. On jopa ruvennut leikkimään leluilla! Ei siis ole koko ikänsä aikana palkkautunut leluilla.. Alokkaan liikkeet alkavat olla näppärässä paketissa ja avoimenkin liikkeistä moni on kunnossa. Olenkin suunnitellut siirtäväni Tomun EJ-rekisteriin, että sekin pääsisi kisaamaan... :) Tavoitteitakin on jo mietitty, mutta palataan niihin vasta hyväksytyn siirron jälkeen ;)

Tyyne lopettelee uraansa kaverikoirana. Pakko se on myöntää, että ikä alkaa näkyä, vaikka moni luuleekin sitä edelleen alle 10-vuotiaaksi. Takapää alkaa selkeästi olla heikompi ja lenkkeilytahti rauhallinen. Mieleltään oikein pirteä vanhus edelleen, mutta se ei selkeästikään enää nauti kaverikoirakäynneistä samalla tavalla kuin ennen. Toisaalta se oli kovin pirteänä esittelemässä Lakeuden Kaverikoirien toimintaa Lagun syyspäivässä lauantaina eli ehkä se vielä jonnekin käynnille pääsee :)

Haussa sitten olivatkin ne oikeat haasteet... Elokuun kennelleirillä todettiin, että Moska etsii metsästä ainoastaan maalimiehen jälkeä ja etsii maalimiehen sitten sen jäljen perusteella (kiitos ihanan kouluttajan Lena Kerjen!). Saattoi juosta täysiä maalimiehen päältä ja ohi, löysi jäljen vähän syvemmältä, kääntyi takaisin ja meni sitten sen saman maalimiehen luo.
Maalimiehiä ruvettiin jättämään metsään jo tallottaessa, jolloin kaikki  alueella olevat jäljet olivat yhtä vanhoja. Palkkaukseen otettiin avuksi ruoka (ensin ruoka, sitten leikki) ja lähtötilanteisiin haamut. Ilmaisut jätettiin toistaiseksi kokonaan pois metsästä. Varsinkin haamut olen kokenut hyödyllisiksi; nykyään Moska on jo keskilinjalla sillä asenteella, että "missämissämissä on ukkoja?!" Pistoihin on tullut vauhtia ja suoruutta, vaikka lähettäisikin jo ilman haamua. Pelkän jäljen etsimisen sijaan se käyttää selkeästi myös ilmavainua.

Kun itse tuunaa, saa juuri sopivan! t. Moska

Esineruutua ja jälkeä ollaan tehty ihan vain yksittäisiä kertoja, mutta niissä ei olekaan ollut mitään ongelmia. Kerran Moska pääsi paimentamaankin kaverin luo, kun kaveri pyysi Moskaa lainalle nuorien lampaiden koiraamiseen. On se kyllä näppärä tyttö, kun toimii lampailla vähäisestä kokemuksestaan huolimatta aivan loistavasti! Eihän se tokikaan käskyjä osaa vielä, mutta silmää on vaikka kuinka, pysyy kohteliaan etäisyyden päässä lampaista siitäkin huolimatta, että nuoret lampaat sinkoilevat paljon nopeammin karkuun ja ihmisen ohi. Itse katselin siis vain aidan takaa, mutta parempi niin :)