Viikonloppu tokoillen

Olipas motivoiva ja mukava viikonloppu tokon parissa! Meillä on aivan huikean kivaa porukkaa LaTossa! :)

Perjantaina oli Christa Enqvist-Pukkilan koulutus, johon osallistuin Moskan kanssa. Christa on aivan ihana kouluttaja, suosittelen ehdottomasti! Sanoo asiat ja ongelmat suoraan olematta pätkääkään ilkeä. Moneen kertaan koko porukka sai nauraa. Arvostan Christan treeniperiaatteita paljon, ja omat ajatukseni menevät todella hyvin yksiin niiden kanssa. Minusta on mahtavaa, kuinka Christa korosti koiran motivaatiota ja fokusta sekä sitä, että hänen koiransa menevät suht "vanhoina" kokeisiin, koska rakentaa peruspalikoita sen verran pitkään. Itsehän olen koko ajan Moskankin kanssa puhunut, että ensin se fiilis kuntoon. Muistutti, että koirat kehittyvät eri tahtia, ja mielestäni Moska on tokoa ajatellen kehittynyt varsin hitaasti. Nyt 3-vuotiaana alkaa tuntua siltä, että ollaan valmiita tekemään tokoa enemmän tosissaan ja miettimään kokeita.

Christa muisti Moskan levottomista etujaloista, kun vuosi sitten puututtiin niihin :D Tällä kertaa Moska aloitti ensimmäisen vuoronsa luoksetulon pysäytyksellä. Läheltä pysäytettynä Moska osaa tehdä todella kivan ja napakan pysähdyksen, mutta en ole onnistunut siirtämään sitä kauemmas. Käskyn jälkeen alkaa kyllä työstämään pysähdystä, mutta sipsuttelee loppuun muutaman ärsyttävän lisäaskelen, joista jo Lempäälän kokeessa huomautettiin. Tämä on toki monen muunkin mielestä ärsyttävä liike, ja Moskakin kuuluu niihin helposti ennakoiviin - koko ajan täytyy olla askelen edellä koiraa. Christa tosin muistutti, että täytyy se ennakointikin vaan jossain kohtaa keskustella läpi - raville ei vain yksinkertaisesti sovi tiputtaa. Olen siihen kyllä ennenkin puuttunut, mutta olen ollut liiankin natsi siitä, miltä koira näyttää. Kriteerit siis vähän reilummiksi niin ehkä siitä keskustelusta on hyötyäkin.
Lisäksi pitäisi nyt vahvistaa seisomista käskynä erikseen. Koira tietäisi oikeasti, että tietyllä käskyllä seisotaan tukevasti paikoillaan - nyt jo pienellä paineella pannasta Moska lähti liikkumaan sen sijaan että pistäisi vastaan ja seisoisi entistä tiukemmin paikoillaan. Lisäksi kriteeri pidetään myös kauempana pysäyttäessä eli jos koira valuu niin se käydään palauttamassa käskykohtaan (tätähän olen nyt muutaman kerran kokeillutkin jo ennen koulutusta). Lisäksi Christa antoi siunauksensa peruutuksen apuna käyttämisessä, kun sitäkin olin ruvennut jo opettamaan Moskalle. Ihan hauska huomata, kuinka paljon oli jo itse maalaisjärjellä ideoimalla saanut aikaan ja päässyt oikeille jäljille! Nyt vain hyvä sekainen sotku näistä kaikista niin eiköhän se vielä parane!

Toisella kierroksella Moska aloitti ruudulla. Ongelmana on se, että laskee nenän maahan juuri ennen ruutua. Menee siis ruutuun ja seisahtuu sinne hyvin, mutta ei ole kovin kivan näköistä kun nenä on maassa. Viime aikoina olen vahvistanut paikkaa lyhyeltä matkalta, mutta pidemmällä matkalla ongelma tulee heti esiin. Ruutu on opetettu pelkällä naksuttimella eli mitään leluja/alustoja ei ruudussa käytetä (huippua kun Christa ymmärsi tämänkin eikä ollut heti tyrkyttämässä apuvälineitä, jotka eivät Moskalle ole hyviä!). Kokeiltiin jättää Moska täyteen matkaan ja itse menin ihan lähelle ruutua. Ja Moska juoksi aivan mahtavalla vauhdilla ja määrätietoisuudella ja nenä ylhäällä ruutuun! Nyt sitten vain tätä ja hiljalleen itse lähemmäs lähetyspaikkaa.
Lisäksi jatkettiin vähän luoksetulon työstämistä. Moska rakastaa juoksemista ja kiertämistä niin niiden avulla tehdään vähän erilaisia variaatioita ettei Moska oppisi sormieni asennosta näkemään, koska se pääsee kiertämään ja koska ei :D

Lauantai kului LaTon järjestämässä tokon maajoukkueen karsintakokeessa. Talkoilijoita oli saatu hyvin kasaan, joten omaksi talkoohommakseni jäi valokuvaus. Oli kyllä mielenkiintoista seurata koirakoiden suorituksia ja niistä saa kyllä uutta intoa omien koirien treenaamiseen. Kuvat tulevat jossain vaiheessa osoitteeseen katik.kuvat.fi, kunhan vain saisin kuvankäsittelyohjelmani toimimaan..

Sunnuntaina olisi ollut vielä mahdollisuus mennä seuraamaan Oili Huotarin koulutusta, mutta pääkivun takia ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta lähteä hallille. Unet ja särkylääkkeet auttoivat sen verran, että pääsin illalla hoitamaan oman koulutusvuoroni toiselle tokoryhmälle. Voin vain toivoa, että hyötyivät edes jotenkin neuvoistani, kun en varsinaisesti koe olevani kovin kokenut tokoilija enkä viihdy kouluttajan roolissa.
Perään treenasin vielä omat koirani. Moska testaili koulutuksen vinkkejä ja Tomu keskittyi ongelmakohtiinsa voittajaa ajatellen. Voin tosin hyvillä mielin sanoa, että Tomu on kehittynyt aivan älyttömästi! Tunnari sujuu olohuoneessa jo 99% varmuudella kapulat kokeenomaisesti aseteltuna (aiemmin oli vaikeuksia, jos kapulat eivät olleet riittävän lähellä toisiaan). Hallissakin ajatus paranee hurjaa tahtia. Kaukoissa se on oppinut sellaiset vaihdot, että niitä kehtaa hyvillä mielin mennä esittelemään voittajaan, kunhan vaan välimatka saadaan vielä kuntoon. Ruudun bongauksen kanssa on edelleen ongelmia, mutta yllättävän luottavaisin mielin olen senkin kanssa :)