Aksassa ollaan Moskan kanssa vihdoin löydetty yhteistä säveltä. Edellisen päivityksen jälkeen ollaan napsittu kaksi agisertiä ja yksi hyppyserti :) Joulukuussa omasta jalastani meni nivelsiteet ja nilkka on edelleen varsin kipeä, joten aksaaminen on ollut vähän haastavaa. Irtoavan koiran kanssa ollaan kuitenkin pystytty kikkailemaan kaikenlaista! Ja tosiaan yksi sertikin tuli sököllä nilkalla! :D
Tokossa päästiin pari viikkoa sitten nollakoirakoksi karsintakokeeseen. Tehtiin varsin hyvä suoritus, josta rohkaistuneena ilmoitin Moskan kokeeseen 6.3. Ei se nyt yhtä paha koe ollut kuin viimeisimmät viime kesänä, mutta ei kuitenkaan vieläkään sitä mitä haluan. Vaikka meinasin ohittaa aiheen vain nopeasti, käydään nyt kuitenkin liike liikkeeltä läpi:
Paikalla istuminen 8,5
Oli ollut levoton, vähän nuuskinut ja liikutellut tassuja.
Paikalla makaaminen 9,5
Ekana maahan; aavistuksen hidas omaan makuuni, mutta koesuoritukseksi oikein kelvollinen. Makasi hyvin rauhassa. Vähän nyki muiden kutsuissa, mutta malttoi mielensä. Hieman hidas luoksetulo, mutta tuli kuitenkin laukalla! Työvoitto sekin, erityisesti koetilanteessa, koska aiemmin on jumittanut paikallaolojen jälkeen. Perusasento vähän vajaa, josta pistevähennys.
Tässä kohtaa olin vielä luottavainen, helpottunut ja iloinen. Ehkä me selvitään tästä kunnialla! Liikkeet tehtiin sekoitetussa järjestyksessä.
Luoksetulo 8
Seisominen parempi kuin viime kesän kokeissa, mutta pystyisi edelleen parempaan. Maahanmeno melko hidas. Taisi vaatia kaksoiskäskyn edestä sivulle siirtymiseen (ensimmäinen merkki paineistumisesta).
Seuraaminen 8
Sanotaanko näin, että selvittiin. Omat fiilikset on kovin ristiriitaiset, koska seuruu tuntui ihan hirveältä, mutta kuitenkin olen äärimmäisen helpottunut, että selvittiin. Asento oli matala, kontakti tipahteli muutamaan kertaan. Paljon treenatut vasemmalle käännökset oli aika hyviä, askelsiirtymät ei ollenkaan omalla tasolla. Peruutuksen vasemmalle käännös surkea lähinnä oman liikkumiseni takia. Lopussa meinasi paineistua hakatun näköiseksi, mutta petrasi ja selviytyi loppuun. Jotain ollaan onnistuttu tekemään oikein? Ajatukseni kun on ollut rakentaa sellaista, että jos ahdistaa niin mikä tahansa aktivoituminen on siinä kohtaa hyvä.
Ruutu 9
Eteenmeno löytyi, ruutu löytyi (hyvällä laukalla molemmat). Aavistuksen hidas maahanmeno ruudussa, mutta taas parempi kuin viime kesänä. Sivulle siirtyminen ruudusta pitkän kautta, kun lähti ilmeisesti väistämään minua pienessä paineessaan. Mutta ei taaskaan niin paha kaarros kuin pahimmillaan viime kesänä.
Ohjattu 6
Tässä oli ainekset paljon parempaankin! Merkki ok, hieno vasemman noutaminen, mutta sitten Moska toi kapulan suoraan sivulle??? Koira, joka ei ole KOSKAAN opetellut sellaista. Oli varmaan sen verran paineessa ja järkyttyi itsekin siitä, että tiputti kapulan ja poimin sen sitten maasta. Harmi, koska eihän se suoraan sivulle tuominen olisi tokossa mitään haitannut. Mutta ei se mitään, muuten olin tyytyväinen tähän.
Zeta 6
Voivoi, tämän liikkeen kanssa on vielä paljon tehtävää. Lähti jo vähän huonosti seuraamaan, maahanmenon suoritti. Lähti mukaan nihkeästi, mutta lähti kuitenkin. Häntä alkoi mennä koipien väliin. Jäi seisomaan, mutta kääntyi vinoon kun kävelin taakse. Lähti onneksi vielä mukaan, mutta selvästi ahdisti. Viimeisen jäi seisomaan, kun ei enää pystynyt, ja kääntyi vielä vinoon tässäkin. Mutta vaikka kuinka ahdisti niin lähti vielä viimeiselläkin pätkällä mukaan! Ne seuraamaan lähdöthän on olleet meille vaikeita. Eli taas voin todeta, että jotain on onnistuttu muuttamaan, kun jonkinlainen toimintakyky säilyi. Onneksi kehä loppui tähän niin pääsin pois, vaadin kehän ulkopuolella sen verran aktiivisuutta että sain kontaktin ja siitä palkkaus.
Seuraavaan kehään onnistuttiin onneksi vähän nollaamaan tilannetta.
Kaukot 8
Ei ollenkaan omalla tasolla tämä. Kokeessakin ollaan pystytty parempaan. Nousi istumaan ja sen jälkeen seisomaan hyvin, mutta sitten maahanmeno jäi vajaaksi. Jäin itse jumiin siihen ja annoin vääriä käskyjä, jolloin Moska liikkui jonkun verran. Toisaalta Moskan ilme säilyi mukavana, mikä on itselleni tässä kohtaa paljon tärkeämpää.
Tunnari 0
Eeeeiiiii, meidän vahvin liike!!!!? Moska lähti kapuloille iloisesti, teki todella kauniin haistelutyön, nosti oman, lähti palauttamaan. Sitten pysähtyi puolivälissä, tiputti kapulan ja palasi kapuloille?! Häntä pystyssä ja iloisena koko ajan! Sitten pyöri ja pyöri, haisteli ja pyöri, etsi omaa kaikkialta paitsi siitä, johon sen oman tiputti. Lopulta käytiin yhdessä etsimässä oma siitä puolivälistä. Palautti sen sitten iloisesti ja teki hyvän siirtymisen edestä sivulle. Mitähän ihmettä tässä tapahtui... :D Moskan sataprosenttinen varmuus tunnarissa karisi jonnekin! No mutta näitä sattuu ja Moska oli kivan iloinen niin mitäs tuosta :D
Kiertohässäkkä 0
Kiersi, vaati kaksoiskäskyn maahanmenoon. Haki oikean niin kuin kuuluikin, mutta kun sanoin hyppy niin lähti kapulan kanssa poispäin ja jäi seisomaan keskelle kaikkea, häntä pystyssä ja kapula hyvällä otteella suussa!? Käskytin uudestaan hypylle niin lähti kiertämään?! Erikoista, kun tämäkin on ollut viime aikoina vahva ja kiva ja helppo liike :D
Yht. EVL3 196p. Tuomarina Tiina Laakko
Noh. En todellakaan ollut kokeen jälkeen niin positiivinen kuin tässä kuulostan. Itkin (sitä paineistumisen hallintaa, vähät välitän pisteistä tässä kohtaa), vihasin koko maailmaa, vihasin tokoa ja olin lopettamassa kaikki koiraharrastukset. Kaveri tsemppasi ekan kehän jälkeen ja sillä oli kyllä iso (positiivinen) vaikutus! Toimintatapoja on muutettu ja pidetty koetaukoa ja tuntui, että kaikki tehty oli ollut turhaa. Näin pari päivää myöhemmin huomaa kuitenkin, että on sitä muutosta tapahtunut. Nyt on myös uusi sotasuunnitelma tehtynä ja jo vähän kokeiltunakin, ja siinä saattaa olla potentiaalia. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! Taukoahan meille tulee nyt taas kuitenkin, jos pennutus onnistuu.
Mitäs sitten muu lauma? Tomu on tokoillut ja eksyipä se yksiin aksakisoihinkin! Kaveri lainasi sitä treeneihin, kun oma koiransa oli hieronnan jälkeen levossa, ja tykästyi siihen niin kovasti, että pari viikkoa myöhemmin kisasi sen kanssa. Ekalla radalla molemmat taisivat jännittää ja vierastaa toisiaan, mutta toinen rata oli jo paljon reippaampi. Kahdella hylkäyksellä lähdettiin kisapaikalta, mutta olipas taas ihana fiilis itsellä, kun Tomu the terapiakoira vei taas yhden ohjaajan ekaa kertaa kolmosiin :)
Tokossa ollaan otettu rauhallisesti. Tavoitteet on kesän SM-kisoissa voittajassa ja ollaan junnattu vähän paikoillaan. Osa liikkeistä on tylsän varmoja ja osa tylsän vaikeita, eikä vaikeitakaan pysty määräänsä enempää treenata. Nyt on kuitenkin kevättä kohden tarkoitus kiristää tahtia niin ehkä saataisiin ajoitettua ehkä kokonaisuus sinne kesälle. Ohjattu on ihan käsittämättömän vaikea Tomulle, kun se ei vaan ymmärrä niitä suuntia. Tai ei ymmärrä kääntyä minusta poispäin, jos kapuloita vie yhtään taaemmas. Koiran tuntien se vaatii vain yhden ahaa-elämyksen ja sen jälkeen hommassa ei ole mitään ongelmaa. Sitä elämystä etsiessä.












Ei kommentteja:
Lähetä kommentti