Moska, Rikka, Tomu, Pepsi: Viikonlopputreenejä ja haavereita

Tomu kävi perjantaina eläinlääkärissä verikokeissa. Edellisistä olikin jo vuosi... Tomu on aina hieman haastava potilas; se kiljuu kurkku suorana, kun neula osuu ihoon ja nyppää tassua pois. Käydään kuitenkin aina samassa paikassa niin hoitajat muistavat jo tapauksen, eivätkä enää hyppää metriä taaksepäin ensimmäisestä kiljaisusta :D Kyllä se taas kiljui, mutta verikokeen otto onnistui heti ensimmäisellä yrityksellä. Lääkitys onkin nyt paremmin kuin hyvin kohdillaan; T4 oli nyt 41 (todettaessa 4/2011 T4 oli 3 ja TSH 2,11...). Ja huomaahan sen käytöksestäkin, että koiran on nyt hyvä olla :)

Viikonlopun olimme Moskan kanssa Katja Ojansivun koulutuksessa. Viikolla olimme vain lomailleet koulujuttujeni takia ja tuntuikin, etteivät lauantaiaamun treenit lähde millään käyntiin.
Välistäveto osoittautui melkoiseksi haasteeksi - tai oikeastaan koira ei vain vielä osaa sitä. Jarrun pitää tulla todella ajoissa, ettei Moska hyppää liian pitkälle. Todettiin kuitenkin, ettei kurssiaikaa käytetä tuon asian opettamiseen, koska osaan sen sitten myöhemmin opettaa itsekin.
Radalla oli useampi takaakierto, joissa Moska tiputteli rimoja yllättävän paljon. Moska hyppää niin läheltä siivekettä, että se myös laskeutuu helposti selkäni taakse. Näistä pitäisi palkkailla oikeaan käteen tulemista, koska se jatkaa usein matkaansa siellä selän takana, eikä tule mukaan ohjaukseeni.
Pienet käännökset tuntuvat olevan hirveän vääntämisen takana. Ne eivät todellakaan tule ratatyöskentelyssä ja korkeassa vireessä ilmaiseksi, vaikka tiedän koiran niihin pystyvän.
Kontaktit toimivat hienosti, niihin pitää olla tyytyväinen! :)
Yllättävän hyvin treenit sitten kuitenkin menivät, vaikka aluksi koko homma tuntui katastrofilta. Ja lopuksi se kuulemma näyttikin sujuvalta ja helpolta :)

Kansikuvatyttö :)

Agilityhallilta jatkettiin esineruututreeneihin. Satoi vettä ja Moska oli vähän väsyksissä niin ajattelin, että nostetaan yksi tai kaksi esinettä vähän sen mukaan, miltä työskentely näyttää. Tallottiin kaverin kanssa 50m x 50m alue ja Moskalle laitettiin neljä esinettä aika lailla samalle linjalle.
Ensimmäinen löytyi aika helposti ja lähti heti palauttamaan sitä hyvällä innolla. Päätin nostattaa toisenkin, kun meno ei näyttänyt yhtään väsyneeltä. Lähti hyvin suoraan, mutta poikkesi sitten linjalta ja lähti etsimään aika lailla koko metsää. Kyllä se ainakin uppoaa :D Annoin etsiä ihan rauhassa ja aika nopeasti se toinenkin esine löytyi. Paluumatkalla bongasi myös toisen esineen ja mietti hetken, kumman ottaa. Otti kuitenkin sen alkuperäisen ja palautti hyvin. Ajattelin, että sille jäi nyt vahva mielikuva siitä kolmannesta esineestä. Lähetin sen vielä kolmannen kerran hakemaan sitä metsään jäänyttä. Eipä se sitten enää muistanutkaan sitä esinettä ja koko homma meni vähän pilalle. Etsi tosi kauan ja hyvällä motivaatiolla itsekseen, mutta sitten se tuli kymmenen metrin päähän katselemaan minun päälle ja kyselemään apuja. Kun vain odotin ja tuijotin kohti esinettä, jatkoi etsintää. Lähti vain pahasti ruudun ulkopuolelle. Huikkasin takaisin ja autoin ottamalla muutaman askelen esineen suuntaan. Jouduin ottamaan askeleita vielä pari kertaa ja sitten lopulta esine löytyi.
Vaikka viimeinen etsintä ei ehkä ollut kovin onnistunut niin toisaalta Moskalla säilyi koko ajan aivan mielettömän hyvä motivaatio. Se keskittyi, etsi kaukaa ja läheltä, jatkoi itsenäisesti kun en antanut apuja... Aivan mielettömän hienosti ratkaistu juttu Moskalta! :)
Kun esineruututreeneistä jatkettiin vielä heppalenkille niin kyllä nukkui kelpie hyvin loppuillan :)

Väsynyt kelpie lauantai-iltana

Sunnuntaiaamuna suunnattiin vielä Katjan koulutettavaksi. Rataantutustumisessa taas huomasi, ettei itse osaa vielä yhtään hahmottaa, mihin ehtii noin nopean koiran kanssa. Tai mihin ei ainakaan ehdi. Onneksi Katjalla oli hyviä ratkaisuja ja monissa kohdissa huomasin ehtiväni paljon paremmin kuin olin kuvitellut. Moska onneksi myös irtoaa hyvin eikä sitä todellakaan tarvitse saatella esteille.
Treenit sujuivat selvästi paremmin kuin edellisenä päivänä. Yhdestä vastakäännöksestä juoksi pahasti läpi edessä olevaan putkeen eli niitä pitäisi nyt vahvistaa erikseen. Jos oppii tuon tavan niin aika huonosti on mitään tehtävissä, kun juoksisi niinkin selkeästä käännöksestä läpi. Niistoissa ei koonnut itseään kunnolla, mutta olen alkanut uskoa, etten koskaan saakaan sitä kokoamaan niin hyvin kuin haluaisin. Sen luonnollinen tyyli kun on hypätä kovaa ja kauas.
Muutama kohta kellotettiin parilla erilaisella ohjauksella. Mitään kovin suuria eroja ei saatu aikaiseksi. Treenit sujuivat kaikkiaan tosi kivasti ja ehdittiin käydä koko 29 esteen rata läpi :) Vähän harmittaa, kun kepeillä tuli taas yksi epäonnistuminen... Tuntuu, ettei me ikinä saada niitä toimimaan niin hyvin kuin haluaisin...

Tyyne äidin kanssa lenkillä :)

Illalla käytiin vielä valmennusryhmän tokotreeneissä. Seuruu oli aivan mielettömän hienoa! Piti paikkansa tasaisesti ja painoi vähemmän kuin aiemmin. Tehtiin sekä ensimmäisessä että toisessa osiossa aika lyhyet pätkät superpalkalla.
Ruutuakin treenattiin. Hakee paikan todella hyvin keskelle ruutua, mutta tätä pohdittiin treenikavereiden kanssa. Paikka on nyt hyvä, mutta pitää olla tarkkana, ettei anna sen jäädä ainakaan yhtään eteen. Myös ruudun bongaamisia käskyllä pitäisi tehdä erikseen, koska pidemmällä välimatkalla lähti kiertämään jalkapallomaalia...siitäkin huolimatta, että oli muutaman kerran käynyt jo ruudussa.
Noudossa tein ensin pari palautusta lyhyeltä matkalta. Tuli molemmilla kerroilla vähän vinoon vasemmalle. Nyt täysin ajattelematta korjasin asennon pienellä askeleella taaksepäin, mutta pitää olla tarkkana, ettei opi tulemaan oikeaan asentoon vain sen pikkuaskelen kautta. Juteltiin myös Moskan tavasta ottaa kapula suuhun; menee kapulalle "tappohypyillä" ja saattaa osua etujaloilla kapulaan. Pitäisi yrittää keksiä tähän jotain.. Lisäksi nojaa kapulalla jalkoihini enkä ole oikein saanut vielä vastausta, että onko se huono vai ei. Ei törmää, mutta selkeästi ottaa tukea jaloistani.
Kiertojen kautta tehtiin seisomisia ja maahanmenoja. Seisomiset ovat kyllä napakoita, mutta maahanmenot ovat pitkältä matkalta vielä vähän hitaita. Istumisia tehtiin peruutellen, mutta tässäkin se on jäänyt liikaa kiinni käsimerkkiini. Se kuuntelee muutenkin käskyjä aika huonosti ja joudun oikeasti tekemään paljon töitä, että saan sen ehdollistettua nimenomaan siihen käskyyn. Ja kun en tätä työtä osaa vielä kunnolla tehdä niin uusien asioiden opettaminen tuntuu välillä hankalalta. Koira täyttää pian 2 vuotta ja edelleen tuntuu, etten osaa opettaa sille mitään enkä varsinkaan viedä sitä eteenpäin...
Yleisemmin puhuttiin siitä, että nyt vain pitäisi opetella myös sitä palkatonta tekemistä, kehääntuloja, hakea sitä millä koira palkkautuisi kehässä jne. Niitä toimintatapoja, joita kokeessa tarvitaan.

Pepsikin pääsi tokoilemaan, mutta vain yhden kierroksen verran. Tehtiin käskytetty avon seuraaminen eikä siinä ollut mitään huomauttamista.
Noudon ongelma on se, ettei Pepsi halua pitää kapulaa suussaan. Lisäksi se alkaa huitoa etutassulla, kun olen ottamassa kapulaa pois. Olen aiemmin todennut, että rauhallinen kieltäminen toimii parhaiten ja kehuminen toki oikeasta. Pepsin kanssa vain pitäisi tehdä näitä inhottavampia juttuja tiheämmin niin sitten ne kyllä saa toimimaan.
Lopuksi tehtiin luoksetulon pysäytystä. Olin varautunut läpijuoksuun tai hitaaseen pysähdykseen, mutta Pepsi teki kaksi tosi hienoa pysähdystä! Olin kyllä todella positiivisesti yllättynyt :) Tuo pysäytyshän on ollut meidän megaongelma.

Moska oli maanantaina Jaana-Kaisan käsiteltävänä. Olin agilitykurssilla miettinyt, että olisikohan se jumissa, kun hyppytyyli näytti taas huonommalta. Ja olihan se taas tiukka. Vaatii aivan selkeästi säännöllisen käsittelyn, jotta pysyy kunnossa.

Moska sai vanhan petarin makuualustaksi niin pitihän sitä vähän tuunata koulupäiväni aikana

Loppuviikon Moska lepäili ja itse homehduin sisällä kouluhommien kanssa. Tiistaina käytiin metsässä "kevyellä pikkulenkillä kameran kanssa". Todellisuudessa eksyin _ihan_oikeasti_ umpimetsään ja meillä meni tunti löytää koko metsästä pois. Se siitä kevyestä käsittelyn jälkeisestä päivästä... Tuo metsä on vielä täynnä Moskan rakastamia isoja kiviä, joilla se taas pomppi niin innoissaan.

Esimerkiksi tuohon vasempaan reunaan hyppäsi x-asentoon..

Muutaman kerran yritti täydestä vauhdista ison kiven päälle, mutta kun hyppy jäikin matalaksi niin läsähti x-asentoon kiveä vasten. Lenkin jälkeen Moska olikin täynnä haavoja. Polvessa oli yksi suurempi reikä ja mietinkin, että pitäisiköhän se tikkauttaa. Ei se sitten kuitenkaan niin iso ollut, että olisin lähtenyt päivystäjälle sitä näyttämään. Huuhtelen hyvin ja pidän Moskalla tötteröä päässä, ettei pääse nuolemaan haavaa. Ja hyvin se onkin lähtenyt parantumaan.