Pari viikkoa sitten oltiin Seppo Savikon koulutuksessa, joka keskittyi ohjaajan omaan liikkumiseen. Koirat lähinnä kävivät parilla esteellä. Oli kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista opetella myös oman kropan käyttöä, ja sai siitä paljon vinkkejä myös rataohjaukseen. Totesin taas saman kuin monta kertaa ennenkin; nopeat kiihdytykset eivät vain ole minun juttuni. Jaloista ei vain lähde.
| Moska kävi jo uimassakin |
| Bc:t niin nätisti rivissä, mutta kelpiellä on ihan omat jutut! (c) Hertta-Maria Ketola |
Seuraavana keskiviikkona oltiin agilityn kuukausitreeneissä eikä meinannut koko treeneistä tulla yhtään mitään. Jäätiin jumiin muutamalle esteelle, kun välistävedot eivät toimineet mitenkään. Peruuttaen olen pahasti myöhässä, japsin ajoitus on aina pielessä. Eikä niitä saatu treeneissä toimimaan mitenkään sujuvasti...tässä on kyllä sellainen asia, jota ei opita varmaan koskaan. Yksi välistäveto vielä menee, mutta kaksi oli jo liikaa.
Agilitytreeneistä jatkettiin tokotreeneihin. Moskan kanssa tehtiin ensimmäinen liikkuroitu seuruu eikä se tuntunut ollenkaan hyvältä. Kävelin itse kuulemma normaalia hitaammin ja Moska ilmeisesti hämmentyi oudosta olemuksestani, kun seuruu oli todella löysää. Kokemusta, kokemusta, toistoja, kestoa...
Jäävät olivat kuitenkin hyviä! Tehtiin myös ekaa kertaa liikkeestä istumista ja hieman yllättäen sekin toimi hyvin. Alokasluokan hyppy toimi hyvin.
Tomu on ruvennut edistämään seuruussa. Tallasinkin kerran sen varpaille, mutta ei se onneksi ottanut siitä itseensä. Kaukot olivat superhienoja, mutta hypyn kanssa takuttiin pitkään. Tomu meni jatkuvasti maahan hypyn toisella puolella, vaikka aluksi muistuteltiin istumista erikseen. Pitkä taisto käytiin, mutta lopulta sain istumisen toimimaan. Luoksetulon pysäytystä tehtiin taas apuohjaajan ja takapalkan kanssa, mutta vieläkään ei saatu pysähdyksiin mitään terävyyttä.
| Mahtavaa, kun koulusta pääsee vasta kuudelta ja silti ehtii valoisalla lenkille metsään :) |
Viime viikonloppuna (pe ja la) oltiin Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutuksessa. Tykkäsin Christan tyylistä ja koulutusperiaatteista tosi paljon ja menisin koulutukseen koska tahansa uudestaan! Vihkoon tuli monta sivua muistiinpanoja; paljon uusia ideoita ja myös vahvistuksia ja selkeyttä jo olemassa oleville ajatuksille.
Moskan kanssa katsottiin ensimmäisellä vuorolla levottomia jalkoja; Moska siis mm. paikalleen jätettäessä nostelee etujalkojaan. Lähdettiin siis opettamaan, että istuminen tarkoittaa myös sitä, että ei saa enää liikkua. Namia heiluteltiin nenän edessä ja aina jalan noustessa huomautettiin ja painettiin kädellä vastakkaisesta lavasta niin että joutui siirtämään painoa takaisin nostetulle jalalle. Käskyä toistettiin ja vapautuksella sai ottaa namin ja myös liikkua. Meinasi olla aika haastava juttu Moskalle, mutta oppi se lopulta pysymään paremmin paikoillaan. Tässä on kuitenkin vielä paljon työtä ja häriöitä pitää myös lisätä ja vaikeuttaa jossain vaiheessa.
Toisella kierroksella katsottiin seuruuta, jossa hankalia ovat juoksu, oikealle käännökset ja hidas kävely. Christan mielestä Moska tietää ihan selkeästi, mitä sen kuuluu tehdä, mutta kokemattuus näkyy kropassa. Kokemusta, kokemusta ja vielä lisää kokemusta. Juoksussa pomppuihin pitää puuttua (niin kuin olen jo tehnytkin), mutta muuten näytti kuulemma ihan hyvältä. Oikealle kääntymisissä joutuu vain ottamaan niin pitkiä askelia, että se tuntuu reiteen huonommalta - ei kuitenkaan kuulemma näytä huonolta. Hitaassa kävelyssä näyttää koko ajan siltä, että yrittää istua. Kun otin vähän pidempää askelta ja kävelin pidempää pätkää niin alkoi korjata asentoa aika kivasti.
Seuraavana päivänä aloitin edestä sivulle siirtymisillä, kun Moska tekee sen istuen. Laahaa takapuolta maata pitkin, jolloin siirtyminen on hidas ja perusasento jää hieman vajaaksi. Lähdettiin auttamaan sitä kädellä ja askeleella, että joutuisi oikeasti nousemaan neljälle jalalle. Alkuun jopa namin perässä siirtyminen meinasi olla haastavaa, kun painaa vain otsansa reittäni vasten ja pyörähtää sivulle. Tätä pitäisi tehdä nyt joka treenissä, kun vanha toimintamalli alkaa olla jo aika vahva. Samassa katsottiin myös peruutusta, kun siinäkin laahaa takapuolta. Isompia ja reippaampia askelia niin että sen on vain pakko nostaa takapuoli ylös. Niin ja tietysti sitä kokemusta :D
Viimeisellä vuorolla tehtiin stoppeja, kun en ole saanut nopeita stoppeja siirrettyä kierroista luoksetuloon. Tehtiin ensin muutama stoppi ja suora kierron kautta. Sitten siirryttiin luoksetuloon. Moska kuulemma pysähtyy siinä eri tekniikalla kuin kierroissa. Toisella pysäytyksellä avustin myös vartalolla ja silloin pysäytys oli jo parempi. Täytyy vain aluksi vähän auttaa enemmän ja sitten vain muistaa pitää kriteeri. Ja tasapainotella ennakoinnin kanssa.
Tuo kriteerin pitäminen oli ehkä suurimpia selkeytyneitä ajatuksia. Kyllähän se on tiedossa ollut, mutta nyt se on tiedossa selkeämpänä. Välillä syyllistyy siihen, että hyväksyy "ihan kivan" tai jopa huonon. Jos se on huono niin sitten se ei kelpaa, piste. Kun onnistuu niin kehutaan kunnolla. Kunnon kehumisesta tuli myös hyvät muistutukset viikonlopun aikana. Kaikista koirista näki ihan erilaisen innostuksen, kun ohjaaja muisti palkata ja kehua kunnolla.
Ihan lopuksi otettiin koirakot ympyrään istumaan ja Christa kävi häiritsemässä jokaista vuorotellen. Moska meni kyllä heti ja joka kerta lankaan, kun Christa tuli viereen käskemään Moskan makuulle. Jokaisella kierroksella se oppi parin kerran jälkeen ignooraamaan toisen käskyt, mutta taas seuraavalla kierroksella meni lankaan :D
| Moska ei arvostanut paikallaoloharjoituksia, kun nakkia ei saanut tiputtaa :D |
Oli intoa täynnä ja meinasi jopa karata ennen aikojaan metsään. Lähti hyvin suoraan jokaiselle pistolle, kolmatta joutui vähän paikantamaan. Makuullekin oli mennyt nätisti. Oikein onnistunut treeni! Lopuksi vähän pohdittiin Moskan taipumusta pussailuun rullan kanssa, koska halusin kuulla muidenkin mielipiteitä. Nyt oltiin siis Lapualla eli porukka eli kuin ilmaisutreeneissä. Hyvä olisi jos pussailuja ei pääsisi edes tapahtumaan, mutta toisaalta niistä pitäisi pystyä jotenkin huomauttamaan.
Tiistaina oltiin Vaasassa hakutreeneissä. Metsä oli tuttu, mutta lenkkimaastona. Olin todella positiivisesti yllättynyt, kun Moska oli liivit päälle saadessaan heti oikeassa moodissa. Se siis ymmärtää nykyään ihan oikeasti liivien ja valmistelujen merkityksen, mahtavaa! Neljä ukkoa ja ensimmäinen haamuna. Ei ongelmaa. Toiselle pistolle lähti hienosti suoraan ja juuri sinne minne lähetin. Kolmannellekin lähti suoraan, mutta vastaan tuli iso kivi, josta kääntyi oikealle ja nappasi ilmeisesti tallausjäljen. Kutsuin pois ja lähetin samasta kohdasta uudelleen. Korjasi älyttömän hienosti, kun kiersi kiven ja jatkoi syvemmälle maalimiehen luo. Neljäs oli vähän lähempänä keskilinjaa ja Moska juoksikin ensin ohi, mutta kääntyi nopeasti takaisin.
Maalimiehet olivat molemmat ihan vieraita, mutta Moska oli kuulemma mennyt oikein nätisti maahan. Tuli maalimiehelle kuulemma kuin pyörremyrsky :D, mutta ei yrittänyt pussailla. Itselleni jäi treenistä mielettömän onnistunut fiilis, kun toimii vieraassa metsässä ja vierailla maalimiehillä noin hienosti. Ei muuta kuin lisää haastetta ja eteenpäin! :)
Keskiviikkona käytiin päivällä treenaamassa tokoa Satun ja Nova-kelpien kanssa. Kentälle paistoi aurinko ja se lämmitti jo yllättävän paljon. Moska aloitti ja oli jotenkin tosi vetelän oloinen. Seuruu ei tuntunut ollenkaan hyvältä. Muistuttelin seuruuta käsiavulla ja lisäksi tehtiin myös sivulletuloja viikonlopun ohjeilla. Lyhyen pätkän jälkeen Moska tauolle, kun tuntui niin väkisin vääntämiseltä (todennäköisesti se ei ulkopuolelle näytä löysältä, mutta se on vain se pieni ero, mikä tuntuu omaan reiteen... Ei Moskasta oikeasti kovin löysää saa yrittämälläkään).
Tomu teki taas seuruuta edistäen ja superinnoissaan. Hyvä tietysti että on innoissaan, mutta paikkaa piti korjailla. Kaukot olivat napakoita. Liikkeestä seisomisessa kääntyi aluksi perääni, mutta korjaamisen jälkeen pysyi hyvin paikoillaan. Luoksetuloja tehtiin takapalkan ja apukäsien kanssa. Näistä ei tule nyt oikein mitään... Käskyn jälkeen valuu vielä vaikka kuinka paljon eikä takapalkalla tunnu olevan mitään vaikutusta. Kun annoin tosi voimakkaan vartaloavun, sain esiin edes vähän paremman pysähdyksen. Ehkä pitää nyt alkuun auttaa vielä enemmän, kun takapalkka ei meinaa riittää.
Moska oli toisella kierroksella huomattavasti parempi. Seuruu oli napakampaa, hidas kävely toimi aika kivasti ja oikealle käännöksissä pysyi hyvin mukana. Liikkeestä seisomisessa tarjosi nyt jostain syystä useampaan kertaan maahanmenoa, vaikka yleensä seisominen on ollut se vahvempi asento. Metallinoutoon tehtiin vähän vauhtia ja yksi palautus. Vauhti kyllä kärsii heti, kun ottaa yhdenkin palautuksen...
Tarkoitus ei ollut tehdä enää muuta, mutta kun Novalle viriteltiin vielä ruutu niin olihan meidänkin pakko kokeilla sitä. Aivan upeaa työtä Moskalta! Hyvä paikka, hyvä vauhti. Reagoi hyvin pysäytykseeni ja malttaa nyt jopa seisoskella ruudussa hetken. En mitannut matkaa, mutta tosi pitkältä etäisyydeltä tehtiin viimeinen kerta. Samalla kentällä oli jalkapalloa pelaavia lapsia, mutta eivät ne Moskaa häirinneet :) Tai no kerran se meinasi lähteä ruudusta vierestä lentäneen pallon perään, mutta ei sitten onneksi lähtenyt.
Illaksi mentiin Pawsin hallille treenaamaan agilityä OCAn porukan kanssa. Kentällä oli valmiina aika helppo rata, mutta ei ruvettu sitä hajottamaan. Kepeillä sekosi rytmi kerran, alastulo puomilla oli hieman hidas. Käännökset valuivat ja keinukin meni kerran lentokeinuna, kun tein sokkarin keinun jälkeen. Alku meni siis vähän sinne päin, mutta toisella kierroksella tehtiin ensin yksittäisiä juttuja. Vauhtia puomille ja keinulle, valsseihin kokoamista ja keppejä. Lopulta päästiin rata hyvällä vauhdilla nollana läpi. Ihan lopuksi Moska tuli A:n alastulolle hirvittävällä vauhdilla ja kompuroi jotenkin. Ajattelin ensin, että ei käynyt kuinkaan, mutta sitten kuitenkin molemmista etutassuista, takana ylempänä olevista anturoista puuttui palat. Moskaa haavat eivät häirinneet, mutta katsoin silti paremmaksi huuhdella haavat hyvin ja sitoa tassut. Aamulla siteet oli tietenkin revitty pois, kun olin unohtanut laittaa kaulurin. Haavat olivat kuitenkin jo todella siistin näköiset eivätkä varmaan vaivaa enempää :)
| Vahinkoja sattuu, vai mitä? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti