Parin viime päivän teema; katse pois koirasta.
Päästiin keskiviikkona ihan extempore Jenni Leinon agilitytreeneihin, ja olin ihan fiiliksissä jo ennen treenejä! Olen ollut Jennin koulutuksessa ekan kerran Pepsin kanssa 6 tai 7 vuotta sitten ja sen jälkeen aina kun mahdollista. Edelleen olen ihan yhtä innoissani treeneistä kuin silloin agilityä aloittelevana teinityttönä :) Tulen varmasti aina muistamaan, kuinka kovasti jännitin ensimmäistä oman seuran ulkopuolista kouluttajaa ja sitten Jenni sanoi treenien lopuksi, että ohjaustyylini on aivan mahtava ja meistä tulee vielä hyvä pari. En vieläkään tiedä, mikä se ohjaustyyli sitten oli, kun mitäänhän en silloin vielä osannut...mutta ihan mahdottoman hyvän mielen se teki, kun edelleen tuo kommentti on harva se päivä mielessä :)
Nyt meillä ei tosiaankaan ollut se paras päivä. Ihan alkajaisiksi Moska keksi lähdössä valumisen. Omassa hallissahan se ei enää edes yritä varastaa, kun on pari kertaa joutunut pois hallista. Olemme kuitenkin olleet Pawsin hallilla vain ohjatuissa treeneissä ja kentältä poistaminen on jäänyt tekemättä... Yritin hyvällä ja yritin kiukullakin. Lopulta meni hermot ja Moska joutui pois kentältä. Tämä olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, koska sen jälkeen istui kuin tatti paikoillaan (ihan varmasti tietää, mitä pitäISI tehdä)! Olin treenien jälkeen niin vihainen itselleni, kun en voinut heti antaa palautetta samalla, toimivalla keinolla kuin kotihallissakin. Ja onhan se paljon siistimpää käskeä koira kerran hetkeksi pois kentältä kuin käydä jatkuvasti palauttamassa sitä. No, ehkäpä tästä lähin uskallan toimia niin kuin olen parhaaksi todennut...lähdössä valuminen kun ei tule koskaan olemaan mikään vaihtoehto!
Ensimmäisellä radalla sivuirrotus onnistui yllättävän helposti, vaikka olemme tehneet sitä todella vähän. Se on se rintakehän ja irrotuksen suunta. Takaakierto-valssissa jäin itse jumittamaan ja "ihailemaan koiran hyppyä". Pitäisi ruveta jo sisäistämään, että nopean maksikoiran kanssa ei jäädä varmistelemaan yhtä hyppyä liikaa. Kun siitä sitten pääsin liikkeelle, rynninkin liikaa koiran linjalle ja työnsin sen ulkokautta ohi esteistä..ja kun koko ajan tuijotin koiraa, työnsi katsekin linjan esteiden ulkopuolelle. Poispäinkäännökselle oli hyvin tilaa ja se onnistuikin yllättävän kivuttomasti, kunhan maltoin pysyä itse tarpeeksi kaukana esteestä. Näissä Moskan on todella vaikeaa tulla minua kohti (samoin sylkkäreissä) niin pitäisi ottaa palkkasulkeiset lähelle tulosta ja käännöksestä.
Ohitettiin yksi pätkä radasta kokonaan, kun Moska ei vielä mene keppejä tai keinua radalla. Kerran Moska ehti tarjoamaan keinua ja tein sen samalla tavalla tuettuna kuin tähänkin asti; tässäkin katse pois koirasta niin tulee paljon reippaammin. Kontaktilta vapautettaessa pitäisi opetella itse pitämään katse seuraavaan esteeseen ja totuttaa nyt jo koira siihen. Putkijarrutus toimi radalla yllättävän hyvin, vaikka putken perässä oli toinen putki houkuttimena. Lopun jaakotuksessa käänsin itse todella voimakkaasti suhinalla ja liikkeen pysäyttämisellä ja liikaahan se oli, kun vastassa oli vain seinä. Ja tästä taas päästiin siihen, että kiellosta huolimatta pitäisi vaatia loppuun asti.
Vajaa pari tuntia treeniaikaa ja neljä koiraa niin ehdittiin tutustua vielä toiseen rataan.
Alun takaakierto ei meinannut mennä itselleni jakeluun millään. Esteet olivat kohtisuoraan toisiinsa nähden niin oma lähtöasetelma sai olla sama kuin suorallakin - hartialinja ja lähtökulma kyllä veivät koiran ihan oikealla puolelle toista estettä. Valssissa yritin väistää väärään suuntaan karkuun ja olinkin aluksi vain koiran tiellä. Olisi pitänyt yrittää pysyä ensimmäisen siivekkeen takana ja hieman pyöristää koiran linjaa kolmannelle esteelle. Irrotus putkeen oli aivan sairaan hieno! Irtoamisen Moska kyllä osaa :) Siitä ehtikin itse seuraavalle esteelle valmiiksi. Vaikka ohjaus oli jo valmiina niin taas jäin itse jumittamaan enkä ehtinyt seuraavalle esteelle pakkovalssiin. Kun pääsin ajoissa liikkeelle, ei Moska kestänytkään sitä. Ja taas päästiin siihen, että vaadi silti se este. Ja katse saattelee esteelle, ei tuijota koiraa. Tätä pitäisi oikeasti miettiä koko ajan, kun se ei vielä tule automaattisesti! Hyppyjen välissä oleva ansaestekin ohitettiin tuosta noin vaan, kun käsi oli alhaalla ja katse maassa.
Moskan kanssa lopetettiin näiden seitsemän esteen jälkeen, että jäi muillekin aikaa treenata.
Melkein hävetti, kun olin itse niin pihalla kaikesta. Ihan kuin en olisi koskaan kuullut perusasioistakaan!? Toisaalta taas oppimisinto oli huipussaan niin yritin vain sisäistää ihan kaikki neuvot :)
Torstaina jätettiin lupaavien agilitytreenit väliin, kun olen kuitenkin ilmoittautunut viikonlopuksi PureAgilityn koulutukseen... Lähdettiin sitten myöhään illalla ottamaan lyhyet tokot hallille. Automatkan aikana ajatukset pyörivät vain agilityssä, ja meinasin jo luovuttaa, ettei tällä fiiliksellä kannata treenata. Hallissa laitoin tavarat valmiiksi ja istuin keskelle hallia miettimään, mitä haluan treenata ja missä järjestyksessä. Kun siitä lopulta nousin ylös, olin tyystin unohtanut mitä agilityjuttuja murehdin ajomatkalla! Uudet rutiinit Moskan halliin tuomisessa tekivät itsellenikin jonkun tokon zen-tilan. Ihan uskomaton fiilis koko treenien läpi! Olin rauhallinen, järjestelmällinen, toistot pysyivät parissa-kolmessa... Ja Moska vastasi tuohon fiilikseen mielettömän hyvin! Sähläsi puolta vähemmän, ajatteli ja toimi niin kuin pitikin! Leikkikään ei nostanut kierroksia liian korkealle - vaikka ainahan se on kyennyt työskentelemään myös leluilla.
Seuruu: Alku oli ehkä hieman jähmeämpi kuin normaalisti, kun muutenkin aloitettiin hallitummalla mielentilalla. Aika äkkiä korjasi virettään vähän ylemmäs ja imutus alkoi toimia niin kuin pitikin. Yksi pätkä suoraa ja pari käännöstä oikealle. Hyvin pysyy tiiviinä jo käännöksissäkin. Pari aloitusta kontaktin kautta ja pitää paikkansa hyvin, kunhan pidän vasemman käden apuna kyljessä kiinni.
Merkki: Hahmottaa paikan jo tosi kivasti. Vähän vielä saisi korjata oikealle. Tökkii merkkiä vielä nenällä, jos palkka ei tule heti.
Stopit: Putken kautta. Sairaan hienoja ja teräviä! Tuli putkesta hyvällä vauhdilla eikä yrittänyt ennakoida. Ihan vain pari toistoa riitti.
Kaukot: Istu-seiso-istu vaihtoja. Nousee aika kivasti jo seisomaan, mutta istumisessa vääntyy sivusuunnassa aina jonnekin suuntaan vaikka jalat eivät liikukaan eteen tai taakse. Paljon lisää malttia näihin.
Tauon jälkeen samat rutiinit kentälle tullessa. Näitä olisi nyt tarkoitus ruveta viljelemään.
Seuruu: Edelleen hyvää. Alkaa jopa tarjoamaan seuruuta, kun kävellään vapaasti kentällä! Tosin se on ihan liian löysää, mutta ajatus kontaktista on hyvä :)
Paikallamakuu: Paikallamakuuta virallisesti ensimmäistä kertaa! Osaahan se agilityssä odottaa lähdössä ja monesti olen laittanut sen makoilemaan, jos juttelen jonkun kanssa. Mutta tämä on silti niin eri asia! Nyt tätä onkin oikeastaan helppo lähteä harjoittelemaan, kun odottaminen on muista asioista jo tuttua. Pidin matkan muutamassa metrissä. Pysyi paljon paremmin paikoillaan, kun tässäkin katsoin selvästi ohi. Sama juttu, kun kävin vieressä palkkaamassa. Moskan "ongelmana" on ollut se, että väistää heti jos kävelen kohti - ei puhettakaan, että voisin palata koiran viereen. Pitää muistaa tämä ohi katsominen ja kokeilla sen tehoa muissakin tilanteissa. Eihän se tykkää siitäkään, että koskettelen sitä treeneissä.
Luoksetulo: Lyhyen matkan päästä eteentuloja. Vähän jouduin hakemaan lisää vauhtia omalla peruuttelulla, mutta muuten tulee mielellään hyvään paikkaan lähelle. Pitää vain varoa, ettei palkatessa pääse ottamaan yhtään pakkia.
Ihan mielettömän tehokkaat, mutta ajallisesti lyhyet treenit! Nyt vain toivotaan, että nämä mielentilat löytyisivät jatkossakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti