Tämä on jo viikon takainen kirjoitus, mutta olin vain unohtanut julkaista tämän :D Joten tässä nyt ensin viikon takaiset treenit:
Perjantai-iltana tokoiltiin Moskan ja Tomun kanssa.
Moskalla oli aivan mielettömän hyvä asenne ja ilme! Seuruussa piti paikan todella hyvin eikä yrittänyt enää edistää niin paljon. Kättä irrotellessa asento pysyi hienosti samanlaisena.
Stopit oli oikein superhienoja! Jarrutusjäljet vaan jäi kivituhkaan. Nämä pitäisi taas videoida, kun Moska on niin hassun näköinen kun stoppaa etujalat levällään sen näköisenä, ettei mikään voi sitä horjuttaa :D Tehtiin väliin myös yksi suora, kun alkoi ennakoimaan niin paljon. Pitäisi kiinnittää huomiota käskytykseen, kun välillä tule-käsky jää kokonaan pois.
Lisäksi päätin ottaa nyt työn kohti tulevaan ohjaajaan siedättämisen. Moska pysyy kyllä hyvin paikoillaan, mutta väistää kun kävelen kohti. Pitää nyt vain tehdä siitä mukava juttu niin ehkä Moska ei jatkossa näytä yhtä kärsivältä siinä kohtaa...
Merkkiäkin muistuteltiin pitkästä aikaa. Aiemmin olen palkannut narupallolla, mutta vaihdoin nyt namiin. Toiveena oli korjata nenällä pökkiminen pois. Hienosti se kyllä korjasikin! Jossain vaiheessa pitäisi kyllä vahvistaa käskyerottelujakin... Pariin kertaan sinkosi tarjoamaan alastulokontaktia vaikka se ei ollut lähelläkään merkkiä.
Tomu oli ihan tohkeissaan! Tuntuuhan se aina vähän pikkusievältä Moskan jälkeen, mutta toisaalta se on niin ihanan kuuliainen. Tekee juuri niin kuin on opetettu. Olen aina sanonut, että hyvä tokokoira on vähän tyhmä ja yksinkertainen :D Pepsi on niin "raivostuttava", kun keksii koko ajan tarjota ja kokeilla kaikkea uutta. Tomu tekee tasan sen mitä pyydän ja juuri silloin kun pyydän. Kaunista seuraamista ja nopeita maahanmenoja. Liikkeestä seisomiseen tarvitsee vielä käsiavun, mutta ajatus on kuitenkin hyvä. ALO-hypyllä seisoi hienosti paikoillaan ja palkkailin siitä. Pitää varmaan harkita käyvänsä kesällä jossain epävirallisissa tokokokeissa, kun lumien jälkeen päästään useammin treenaamaankin :)
Lauantaina oltiin lupaavien kuukausitreeneissä. Heidin kanssa rakennettiin toiselle puolelle hallia ykkösluokan kisarata ja ajatuksena oli tehdä kisanomainen ratasuoritus. Hyllyksihän se meni :D Putken väärään päähän, ilmalento A:n harjanteen yli ja siitä horjahtaen sivusta maahan, keppien aloitus väärin.. Yksi rima tippui, enkä tajunnut sitä korjata. Jälkikäteen kuitenkin päätin, että tästä lähin rimojen tiputtelua ei sallita edes kisanomaisissa treeneissä, koska silloinhan se mustavalkoisuus katoaa. Toki tilanteet pitää huomioida (kokematon koira, nuoren koiran fysiikka, vaikeat tekniikat ja tiukat käännökset), mutta tuossa kohtaa ei ollut mitään vaikeaa. Mutta sinänsä ihan hyvin hypitty rata, kun osa rimoista oli vahingossa 55cm (tähän asti hyppinyt vain 50cm) ja vain tuo yksi tippui.
Puomi oli aluksi yllättävän hidas ja epävarma. Jouduttiin kuitenkin puomin jälkeisen elämän takia toistamaan puomi monta kertaa niin vauhti kasvoi koko ajan toistojen myötä. Pyysin muita seuraamaan ylösmenokontaktia ja kuulemma joka kerta osui ihan selkeästi ylösmenolle, kun meni niin matalana. Ehkei se sittenkään ole niin iso ongelma kuin vielä vähän aikaa sitten luulin?
Puomin jälkeen jatkettiin renkaan kautta mutkaputkeen. Oman linjan piti olla puomilta vähän irti, että sai pökättyä koiran linjan putken oikeaan päähän. Pikkukoiraohjaus pukkasi kovasti päälle, kun sipsutin monta kertaa puomin vierellä ja rengasta väistäessä sain koiran vain väärään päähän putkea. Moskalla on kuitenkin niin hyvä kontakti, ettei minun tarvitsisi olla lähelläkään puomia. Pariin kertaa Moska juoksi renkaan ohi, mutta huomautin siitä varsin selkeästi. Moska kunnioittaa huomautuksia kyllä todella hyvin ja korjasi tekemisensä heti. Eikä muutu huomautuksesta yhtään epävarmaksi, vaan jatkaa tekemistä ihan yhtä suurella itsevarmuudella.
Keppien väärä aloitus oli varmaan vain huolimattomuutta, koska korjasi hyvin toisella yrityksellä.
Alkuradasta treenattiin vielä sivuirrotusta toisena esteenä olleelle pituudelle. Vaikka pituuden jälkeen pitikin kääntyä, Moska hyppäsi tosi hyvin koko pituuden. Kertaakaan ei edes yrittänyt tulla sivusta pois.
Toiselle puolella hallia treenattiin Sonjan kanssa kääntymisiä muurilla ja irtoamista. Kaikki muu meni tosi hyvin, mutta valssia muurille jouduttiin toistamaan useamman kerran, kun käännös tahtoi venyä.
Sunnuntaina ajeltiin Vaasaan Pawsin hallille Marko Mäkelän koulutukseen. Oma liikkumiseni oli oikein superhuonoa. En jotenkin yhtään luottanut koiraan saatika omaan osaamiseeni vaan varmistelin kaikkea. Ja tuollaisen koiran kanssa varmistelusta seuraa ainoastaan joka paikasta myöhästyminen.
Pakkovalssi alussa oli hidas, päällejuoksuissa olin myöhässä ja koiran linjalla. Päällejuoksuja korjattiin kauan aikaa, kun Moska tahtoo niissä juosta herkästi ohi, minkä seurauksena joudun varmistelemaan ja sitten taas olen parissa peräkkäisessä päällejuoksussa heti myöhässä. Mutta sitten kun kaikki osui kohdilleen, meno tuntui tosi mahtavalta! Tuntui niin vaivattomalta ja sujuvalta. Odotan sitä, että paketti on joskus paremmin kasassa ja päästäisiin nauttimaan tuosta tunteesta vähän useamminkin!
Keppien päässä oli melko lähellä putki, ja Moskan pujotteluvauhti hidastui huomattavasti. Pitää muistaa treenata sitäkin, että kepitetään seinää/toista estettä kohti.
Toinen kompastuskivi itselleni oli sokkari ja perään tiukasti kääntävä valssi. Sokkari vielä onnistui, mutta valssi oli aina myöhässä ja koira pääsi valumaan selän taakse. Ja oli se selvästi Moskallekin haastavaa, kun ensin juoksen lujaa edellä, mikä taas saa Moskan juoksemaan vielä kilpaa kanssani, ja seuraavaksi olisikin pitänyt koota itsensä ja tehdä pieni hyppy.
Ei muuta kuin lisää treeniä, meillä molemmilla on paljon opeteltavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti