Lauantaina lähdettiin aamulla kohti Turkua ja Jaakon koulutusta. Koko matkan mietin, että uskallanko treenata Moskan kanssa vai treenaanko suosista Pepsin kanssa. Päätin sitten kuitenkin kokeilla Moskan kanssa, koska se ei ole missään välissä ollut kipeä ja haava on kuitenkin siinä mielessä armollisessa paikassa, että sen saa suojattua ja tuettua siteillä. Rimat pidin kuitenkin matalammalla varmuuden vuoksi.
Jos tuollainen koira on ollut reilun viikon lähestulkoon remmilenkillä niin meno on kaukana hillitystä! Ei sillä, että se koskaan muutenkaan olisi hillittyä, mutta nyt se oli jotain ihan uskomatonta... Ei sille voinut kuin nauraa, ja Jaakkokin kommentoi, että "onpa lupaavaa, kun ohjaaja nauraa jo ennen rataa" :D Ajatuksia ja herätyksiä tuli jo ekana päivänä ihan mahhhhhdottoman paljon!
- turha puhuminen radalla pois, mutta muistetaan huomiokäskyt -> huomio niin että saa suorittaa esteen, kokoamiseen valmistava käsky ja ehdoton lähelletulokäsky
- esteiden lukitseminen -> kiertoreittien estäminen, kuolleen palkan käyttäminen, omaan liikkeeseen siedättäminen
- lähellä työskentelyä vahvistettava, koska kaukaa kyllä toimii hyvin -> kokeiltiin vähän erilaista palkkausta lelulla
- sylkkärissä palkattiin namilla lähelletulosta
- lopeta väärien asioiden pelkääminen ja ohjaa sitä, mitä tavoittelet!
- Treenien jälkeen lähdettiin käymään Moskan kasvattajien luona. Aina pitää hyödyntää kaikki tilaisuudet tavata tuttuja ihmisiä siltä puolen Suomea :)
Sunnuntaina jatkettiin treenejä Moskan kanssa, koska haava oli lauantai-iltana ollut edelleen siisti. Moska oli hallissa taas varsin lennokas... Jaakko jo varoitteli, että kyllä tuo vielä naurattaa, mutta odotapa kun se kisaradalla hyppii pään korkeudella :D Totesi kyllä itsekin treenien lopuksi, että ei siinä sinänsä näytä olevan ongelmaa, kun Moska kuitenkin työskentelee sitten hallitusti ja heti se istuu paikoilleen kun käsken niin tehdä.
Olin itse jotenkin todella epävarma kaikesta tekemisestäni. Ja se kyllä näkyi sitten epävarmana ohjaamisenakin. Suurin juttu onkin alkaa luottamaan omaan ja koiran tekemiseen; olen kuulemma hyvä ohjaaja ja koira on hyvin koulutettu, mutta luottamuksen puute näkyy. Tässä onkin haastetta!
Muita treeneistä jääneitä juttuja:
- Pitää uskaltaa olla epätäydellinen ja antaa koirallekin vastuuta
- Hyvä treenata myös todella vaikeita juttuja; takaakierto pienestä välistä, putken suut todella lähellä puomia jne.
- Takaakiertoa ajatellaan liikaa taakse lähettämisenä; kun oma linja ja suunta on oikea, koiralla ei useimmiten ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä takaakiertoon. Näin on myös helpompi välttää takana lähellä oleva ansaeste, kun ei "heitä" koiraa taakse.
- Pysäytyksillä rytmittäminen toimii tuollaisella koiralla äärettömän tehokkaasti. Kun on tottunut hitaaseen medikoiraan, jonka kanssa ei oikeastaan koskaan kannattanut pysähtyä, oli tämä jonkinlainen ahaa-elämys.
- Viikonloppu pähkinänkuoressa: kontakti, lukitus, ennakointi.
![]() |
| Led, Moska, Kami |
![]() |
| "Hä, sanoiks jotain?" |
Päästiin viikko sitten muuttamaan kesäksi Seinäjoelle. Lähellä kulkee joku lenkkireitti ja polkujen välissä on kivasti metsää :) Lisäksi meidän rivariasunto on niin kivalla paikalla, että pihassa pystyy tekemään pieniä treenejä! Ja saan kepitkin pystyyn pihalle!
![]() |
| Sukkulan hyökkäys |
![]() |
| Syöksy pallon kimppuun |
![]() |
| Se unohtaa aina välillä kielensä pihalle :D |
![]() |
| Käpy! |














Ei kommentteja:
Lähetä kommentti