Se pujottelee sittenkin!

Perjantaina käytiin tekemässä kesän ensimmäinen jälki. Sata askelta suoraan, päkiällä namit. Pellon reunalla koira kiinni ja rauhallisen mielentilan etsimistä. Tässä vaiheessa Moskaa alkoi hieman ahdistaa, kun ei saanutkaan riehua...sillä on nyt menossa joku todella raivostuttava kehitysvaihe, kun ihan ihmeelliset asiat ahdistavat, mutta sitten vastapainoksi pitää kyseenalaistaa vähän kaikkia arkielämän käskyjä. Kun homman vaatii loppuun, ahdistaa. Minuutin päästä asia toistetaan ja taas ahdistaa. Kyllä tuo varmasti ohi menee, mutta koettelee kyllä siitä huolimatta hermoja.
Oli jäljelläkin vielä hieman ahdistunut, mutta työskenteli silti ihan mahdottoman hyvin; nenä kävi hirveää vauhtia, palasi itse jäljelle kun hukkasi sen pari kertaa, kesti paineen liinasta kun alkoi kiirehtiä.... Vaikka mielentila voisikin olla vähän erilainen niin silti olin tosi tyytyväinen! Suurin haaste jäljellä on rauhallisuuden ja oikean mielentilan löytäminen.

Illalla alkeisryhmän kouluttamisen jälkeen ajattelin käydä hömpöttelemässä jotain pientä Moskan kanssa. Jonkun ihmeen päähänpiston takia kokeilin lähettää Moskaa kepeille ilman kaaria - sehän ei siis koskaan ole yrittänytkään keppejä ilman apuja. Osui väärään väliin, mutta alkoi pujotella silti hienosti. Yllätyin, että sillä oli edes ajatus pujottelusta! Siitä innostuneena yritettiin uudestaan, ja parilla korjauksella Moska aloitti kepit ihan oikein. Ja pujotteli ihan loppuun asti! Wuhuu! Aloitusta sai tosin korjata vielä muutaman kerran, samoin viimeistä väliä, mutta sitten jokin loksahti kohdilleen. Haki oikean välin mistä kulmasta tahansa ja pujotteli joka tilanteessa loppuun asti. Uskomatonta, että meidän keppiongelma oli lopulta näin helpolla voitettavissa!

Minihiirimuori hieman yli 2v :) Näitä tulee niin ikävä, ovat luonteeltaan todella mahtavia!

 Lauantaina otin molemmat koirat mukaan ratsastuslenkille. Kävelin ensimmäisen kilometrin, jolloin Tomu rentoutuikin huomattavasti paremmin kuin edellisellä kerralla. Kun metsänreunassa nousin selkään, alkoi Tomua taas vähän jännittää. Onneksi Moska on jo vanha tekijä ja sai lopulta Tomunkin jopa leikkimään. Jossain vaiheessa lenkkiä huomasin Moskan tassusiteen tippuneen kokonaan, joten käännyttiin saman tien takaisin tallille. Yritä siinä sitten hillitä todella energistä kelpienuorukaista, joka olisi tahtonut rymistellä pitkin metsiä ja ojia...

Sunnuntaina käytiin hallilla kepittämässä vähän lisää. Vedättäessä karkasi pari kertaa liian aikaisin, mutta muuten pujotteli tosi hienosti.
Lisäksi leikin ohessa treenattiin vähän nopeita maahanmenoja ja stoppeja putken kautta. Stopit on kyllä hienoja!

Kesäkodin viereisissä metsissä iltalenkillä

Uimakausi on alkanut! Moska rakastaa vettä ihan yhtä paljon kuin viime kesänäkin.

Ja maanantaina taas keppejä. Hakee kyllä tosi hienosti vaikeistakin kulmista! Ja kestää (etupalkalla) sivuirtoamiset, vedättämiset ja jäämiset. Vauhti on vielä aavistuksen normaalia hitaampi, mutta eiköhän sekin kokemuksen ja varmuuden myötä normalisoidu. Nyt pitäisi muistaa totuttaa se siihen, että liikkeessä ohjaan kepeille. Jostain syystä aloitusta jää varmistelemaan pysähtymällä...
Lisäksi kontakteja, stoppeja ja seuruuta. Seuruu meni vähän samalla periaatteella kuin kepit perjantaina, koska meillä ei ollut nameja mukana ollenkaan; "kokeillaan, kuinka käy". Eikä seuruu ollut ollenkaan niin huonoa kuin olisin kuvitellut. Piti kontaktin hyvin, paikankin lähes koko ajan. Ryhti oli vähän toivottua matalampi, mutta ehkäpä senkin saa vielä korjattua.