Aksailua

Viikonloppu vierähti talkoohommissa MM-karsinnoissa. Ai miten hienoa oli katsella Suomen parhaimmistoa! Pienenä haaveena takaraivossa oli, että josko mekin joskus... :)

Tavattiin kisapaikalla pitkästä aikaa Krista ja 8kk:n ikäinen Hekla-kelpie. Moska on näköjään juoksujen aikana tosi tympeä toisia koiria kohtaan ja Heklallekin se vaan vilautteli hampaita kaikki selkäkarvat pystyssä. Hekla vähän jännitti toisia koiria niin Moska jäi autoon ja otin Tomun mukaan pienelle kävelylle. Tomu on kyllä niiiiiin paras kaveri pennuille, varsinkin jos pentuja vähän jännittää :) Hyppäsi autosta, lähestyi Heklaa nätisti ja lähti omille teilleen, kun sanoi että anna olla. Molemmat koirat päästettiin irti ja Tomu meni omia menojaan. Ei mennyt kuin pari minuuttia, kun Hekla ja Tomu juoksivat täysiä peräkanaa. Tomu on niin kiva, kun antaa ujostelevan pennun olla rauhassa, mutta alkaa kyllä heti leikkiä kun pentu itse on valmis lähestymään. Oikein pentujen terapiasetä :) Että jos kaikilla on vahvuutensa niin tämä on ehdottomasti Tomun vahvuus! Eikä ollut edes ensimmäinen kerta :)

Sunnuntaina sairastuin itse mahatautiin ja olin pari päivää sängyn pohjalla... Hienosti tuo energiapakkauskin tyytyi kohtaloonsa; nukkui ja makoili tyynyni vieressä tai jalkojeni välissä. Vaikka elämä Moskan kanssa vaatiikin välillä huumorintajua niin on se silti uskomattoman helppo koira "tosipaikan" tullen. Kyllä se oli Tomu, joka alkoi olla rasittavampi tekemättömyyden takia.

Tiistaina lähdettiin illalla suolenkille. Lenkki venähti parituntiseksi, kun oli niin uskomattoman hieno keli ja aika kului mustikoita syödessä. Moskakin oppi syömään mustikoita suoraan puskista, mutta sen piti aina syöksyä samalle puskalle missä minä olin. Kun ojensin käteni mustikkaa kohti, syöksyi pieni kelpie kieli pitkällä sen saman mustikan kimppuun. Raukka vain oli niin hätäinen, että mustikat meinasi aina jäädä kuolaisina puskaan :D

Nätisti :)

Aurinko paistoi, kyllä tarkeni!

Matalalla liitely onnistuu myös oikein hyvin :D

Poseerauksen ammattilainen; kroppa hallintaan ja katse kameraan

Terapiasetä :)

Mitä märempää ja upottavampaa, sitä lujempaa Tomu menee!

Käytiin lenkin jälkeen vielä agilityhallilla tekemässä muutamat kepit. Moska sekoitti rytmin vain kerran vaikka vedätin tosi voimakkaasti. Tehtiin lisäksi tosi hienosti päällejuoksu ja perään sylkkärillä kepeille. Se kyllä hakee kepit tosi hienosti, mutta selvästi rytmi vain menee sekaisin toisessa tai kolmannessa välissä, jos yrittää liian kovaa. Ehkä tähän ei vain ole muuta ratkaisua kuin toistot ja kokemus?

Keskiviikkoiltana päästiin vihdoin Moskan kanssa viikkotreeneihin! Pari edellistä kertaa ollaan jouduttu olemaan pois. Moska herätti uusissa ryhmäläisissä taas varsin hilpeitä reaktioita :D Joku sitä ihasteli ja kyseli elämästä sen kanssa; avainsana Moskan kanssa elämiseen on mielestäni varsin kiero huumorintaju :D

Omaa vuoroa odotellessa treenattiin kolmoskentällä hieman madallettua keinua. Tosi hienosti juoksi päähän asti, mutta ei meinannut malttaa pysähtyä päähän. En ole aina vaatinut sitä pysähtymään keinulla, mutta pitäisi sen toisaalta kuunnella tuleeko "jes" vai "paina". No parin kerran jälkeen alkoi kyllä muistaa pysähtymisenkin, ei siinä sen kummempaa. Pariin kertaan laitoin sen puomin alastulolle sivukautta ja etupalkalla. Hyvä tehdä näitäkin yksittäin silloin tällöin.

Rata oli oikein kiva, ehkä kakkosluokan tasoa. Oli päällejuoksua, viskiä, keppiä, puomia, valssia... Käytiin rataa ja eri vaihtoehtoja yhdessä läpi ja siinä kyllä huomasi, että minulla on Moskan kanssa ihan eri jutut kuin pienillä ja hitailla koirilla. Toki ryhmäläisissä on sekin ero, että olen ainut pidempään agilityä harrastanut ja senkin takia teen monua asioita eri tavalla.
Päällejuoksuun Moska on ruvennut tulemaan hienosti mukaan, mutta takaakierrossa alkoi juoksennella hypyn ohi. Kun rintamasuuntani jää hetkeksi hypyn ohi, Moskakin juoksee ohi. Valssilla/puolivalssilla hyppää takaakiertohypyn kyllä hyvin... Mutta tuossakaan kohdassa takana ei ollut yhtään mitään niin en edes älynnyt tuollaista esteen ohitusmahdollisuutta...vaikka Moskalla on muutenkin ollut taipumusta ohitella esteitä tietyissä kohdissa. 
Kepeille tultiin aika lujaa putkesta, mutta kepitti ekalla kerralla hienosti. Toisella kerralla luulin katsoneeni, että se jätti yhden välin pujottelematta ja lopetin siihen. Se kuulemma kepitti silti ihan oikein....idiootti minä! Uusintayrityksellä se olikin hieman epävarma ja meni sekaisin jo alussa... Sitten etupalkka ja kepit vielä kerran putken kautta. Kepitti kyllä oikein, mutta hitaasti. Se joutuu kyllä keskittymään tosi paljon ja on vielä epävarma. Mietittiinkin, että jos ihan parin toiston ajaksi laittaisi kaaria nostamaan luottoa kepeille, vaikka taaksepäin palaaminen tuntuukin tympeältä.
Kontakti oli superhieno, vaikka otin paljon sivuetäisyyttä ja etumatkaa!
Viskileikkauksessa näkyi kokemattomuus ja meidän vielä haparoiva yhteistyö. Aluksi sain Moskan ainoastaan juoksemaan ohi. Seuraavaksi ohjasin oikein korostetun vahvasti, jolloin Moskakin hyppäsi turhan pitkälle eikä kääntynyt niin kuin kuulu. Kolmannella kertaa meni sitten ihan hyvin :D
Onhan tässä vielä työtä, mutta treeneissä ei tule enää sellaista katastrofi-fiilistä :)

Kotona ollaan tehty iltaruualla kaikkea pientä. Moska on ymmärtänyt eteentulon todella hyvin! Stoppeja tehdään peruutellen ja pysähtyykin hienosti käsiavulla, mutta yrittää helposti tarjota vain maahanmenoa jos ei ihan ymmärrä. Paikalleen jättämistä ja sivulle palaamista ollaan myös treenattu eikä Moska enää väistele kohti tulevaa ohjaajaa :)
Tomu on opetellut pujottelemaan jalkojen välissä ja kiertämään jalkojen ympäri peruuttaen. Maailma on kovin epäreilu paikka, kun toinen saa opetella kaikkea hömppää ilman tarkkoja kriteerejä :D

Hieman harmittaa, kun joka lajissa tahtoisi edistyä, mutta ei vain aika (ja taidot) riitä... Tuntuu, että junnaamme vain paikoillaan, kun en itse osaa opettaa asioita. Pitäisi kuitenkin yrittää muistaa, että yhdessähän tässä opetellaan ja aikaa on vaikka kuinka - eikä varsinkaan saisi verrata tekemisiään tai edistymistään muihin! Kuinkahan suurella tämä pitäisi kirjoittaa jääkaapin oveen, että sen joskus sisäistäisikin?