Se seuraa sittenkin!

Ai että miten mahtava fiilis! Meidän seuruu on mennyt ison askelen eteenpäin! Johan tässä onkin yli vuosi hakattu päätä seinään.

Maanantai oli täysin treenivapaa päivä viikonlopun jäljiltä. Pepsi ja Tyyne tulivat yökylään, kun äiti oli reissussa. Meinasi sängyssä olla ahdasta, kun kolme koiraa halusi ihan viereen nukkumaan :D Tomukin oli hetken vieressä, mutta siirtyi sitten tavalliseen tapaansa sängyn alla.

Korvaeläimet :)

Tiistaina ja keskiviikkona tehtiin molempina päivinä sama setti; ensin kentälle treenaamaan seuruuta, sitten lenkille ja hallille treenaamaan keppejä. Ja tietysti pienempi lenkki vielä jäähdyttelyksi.
Moska on vihdoin ruvennut pitämään ryhtinsä seuruussa. Pirjo neuvoi tottiskurssin viimeisellä kerralla kehumaan sanallisesti oikein kunnolla. Helposti vain keskityn palkkaamiseen, asentoon, rytmiin jnejne, jolloin hiljenen täysin. Nyt kun on unohtanut kaiken liian teknisen ja keskittinyt ylitsevuotaviin kehuihin niin seuruuseen on tullut aivan uutta terävyyttä ja intoa. Lisäksi olen palkannut niin, että saa vapautussanalla hypätä ottamaan namin kädestä. Vähän siis samaa ideaa kuin kainalossa olevalla lelulla, mutta lelulla Moska nostaa vielä liikaa kierroksia. Leluun hyppäämisiä ollaan tehty perusasennosta. Nyt kun voidaan ottaa jo vähän pidempääkin pätkää, saan naksulla merkattua juuri SEN hetken, kun asento on täydellinen. Toimii :)

Lisäksi ollaan tehty eteentuloa ja yritetty päästä käsiavusta eroon. Nämä on taas asioita, joihin on itse jäänyt turhaan junnaamaan paikoilleen... Lisäksi tehtiin seisomista perinteisesti niin, että itse peruuttelen ja siitä pysäyttelen Moskaa. Äkkiä se hoksasi jutun ja alkoi ennakoimaan :D
Keskiviikkona tehtiin lisäksi paikallaolon alkeita. Moska ei ole varmaan koskaan vielä treenannut varsinaisesti paikallaoloa - osaa se odottaa agilityssä ja arjessa erilaisissa tilanteissa. Hienosti se malttoi, mutta tätäkin pitäisi vain muistaa treenata nyt ahkerasti.
Iltaruualla ollaan tehty lähes päivittäin kaukojen asentoja ja niissä malttamista. Vaikka Moska onkin sellainen sähikäinen niin äkkiä se on oppinut odottamaan asennoissa ihan paikoillaan.

Kepit ovat oikeasti paljon huonommalla mallilla kuin olin ajatellut... Harmittaa. Moska menee vielä todella herkästi rytmissä sekaisin. En kuitenkaan ole lähtenyt enää helpottamaan, koska eihän se sitten ikinä opi niitä vaikeampia juttuja. Kisoissakin onnistui vasta toisella yrityksellä, kun uusittiin pelkät kepit eli tultiin hiljaisemmalla vauhdilla kepeille. Jos vedätän kepeille ja rytmi menee sekaisin niin toistan täsmälleen saman vedätyksen uudella yrityksellä. Tämä tuntuu toimivan todella hyvin. Vauhti ehkä hidastuu toisella yrityksellä, mutta silloin se nimenomaan ajattelee ja keskittyy pujotteluun.
Tarkoitus olisi käydä treenaamassa keppejä nyt mahdollisimman usein. Usein, mutta vähillä toistoilla. Ja nimenomaan toisten esteiden ja vauhdin kautta. Eipä se kai korjaannu muuta kuin kokemuksen ja toistojen kautta :)
Kun kisoissa sai päästellä huonommilla käännöksillä niin eipä paljon käännytty enää treeneissäkään..... Noh, onneksi meillä on monta vuotta aikaa hakata päätä seinään tämänkin asian kanssa :D Ehkä ne siitä joskus vielä. Tuntuu vain, etten mitenkään saa sitä kokoamaan esim. valssilla. Joukkuevideotakin olen katsonut hidastettuna ja ihan varmasti aloitan valssin ajoissa, mutta Moska ei kokoa kyllä yhtään vaan ampuu vain täysiä kakkosen yli....

Tänään tuli Moskan luustokuvien lausunto. A/A ja 0/0, jeeeeee :))
Kyllä tuo koira onkin parasta A-luokkaa!